Kilpailujen järjestäminen tulorekisterin jälkeen

[Jyrki J Heikkinen]

Mitä (pienten) shakkikilpailujen järjestäjän kannattaisi tehdä 2019:

1. Ilmoittaa jokainen maksettu palkinto tulorekisteriin Verohallinnon ohjeiden mukaisesti? Ja pyytää palkituilta verokortti tai muuten pidättää 60 % palkinnosta. Ja kertoa palkituille, että ilmoittavat palkinnot verotuksessaan.
2. Maksaa palkinnot ruskeassa kirjekuoressa? Kiinni jääminen voi käydä kalliiksi sanktioiden (mm. myöhästymismaksujen) takia.
3. Lopettaa palkintojen maksaminen? Yksipäiväisen kilpailun osallistumismaksun voisi pudottaa nykyisestä 20 eurosta 10 euroon, mutta mitenkähän kävisi osallistujamäärille.
4. Lopettaa kilpailujen järjestäminen? Turhan byrokratian määrä alkaa olla kohtuuton sekä järjestäjille että kilpailijoille.

(Tämä viesti on jatkoa Suomen Shakkiliiton ilmoitukseen tulorekisteristä. Kyseinen keskustelu on "lukittu", joten sitä ei voi kommentoida.)

[Ossi Kuparinen]

Hyviä kysymyksiä!

Kyllä joitain käytännön ohjeita olisi hyvä saada. Aika hankalaksi muuten menee, kun tuntuu menevän muutenkin!

[Kimmo Telenius]

Uusi byråkratia ja siihen kytkeytyvät Kysymykset ovat oleellisia myös keskisuurten shakkitapahtumien järjestäjän näkökulmasta.
Onneksi asialla ei ole kiire sillä menettelyjä happotestataan vasta runsaan 3 viikon kuluttua. Optimistina uskon lukkojen aukeavan siihen mennessä toivoen kuitenkin joululahjaksi terävää tiirikkaa

[Simo Torkkola]

Asiaan liittyy ilmeisesti myös kilpailuissa yleisesti käytössäolevien rahapalkintojen lisäksi se, että jos/kun mennään kilpailuihin omalla autolla, niin monissa kerhoissa on maksettu kilometrikorvaus oman auton käytöstä: "Verovapaat ja veronalaiset matkakustannusten korvaukset on ilmoitettava tulorekisteriin. Tulorekisteriin ilmoitetaan verovapaat kilometrikorvaukset, päivärahat ja ateriakorvaukset sekä veronalaiset kustannusten korvaukset. Kustannusten korvaukset on ilmoitettava, vaikka rahapalkkaa ei maksettaisi."

[Marko Tauriainen]

Ensin Jyrkin kysymykseen: suositus on tietysti A eli ilmoittaa jokainen maksettu palkinto tulorekisteriin ohjeiden mukaisesti ja pyytää palkituilta verokortti tai muuten pidättää 60 % palkinnosta ja kertoa palkituille, että ilmoittavat palkinnot verotuksessaan.

Hitonmoistahan tämä on pienelle lajille ja pienille toimijoille, mutta ihan heti en kyllä mitään järkevämpääkään keksi, jos rahapalkinnot ja muu rahaliikenne aiotaan säilyttää. Kuten Simo totesi, tämähän koskee myös kilometrikorvauksia, päivärahoja ja sen sellaisia. Laiminluönteihin ja/tai laittomuuksiin liitto ei voi kehoittaa ketään. Tulorekisterin osalta 2019 on siirtymävuosi, jolloin sanktioita laiminlyönneistä tuskin on tulossa jos ne eivät ole ilmeisen tahallisia. Meillä on siis aikaa opetella tätä.

Rehellisesti tämä koko tulorekisteri on ainakin minulle vielä melko uusi ja vieras asia, joten sen tarkempaa ohjeistusta en osaa antaa kuin lukea huolella sivuja https://www.vero.fi/tulorekisteri. Tuntuu, että olisi paikallaan järjestää tästä yhteinen tilaisuus heti alkuvuodesta. Laitanpa asiasta kyselyn seurojen yhteyshenkilöille.

[Jussi Salminen]

Tämä aihe tuntui jotenkin tutulta, ja kappas vain, foorumin uumenista kaivoin esiin tämmöistä:
viewtopic.php?f=11&t=1897&sid=4c7480e23 ... e18b3b4ab9

Kyseessä on runsas vuosi sitten käyty keskustelu otsikolla "Kilpailujen rahapalkinnot ovat aina veronalaista tuloa". Sieltä muutama lainaus:

Nimimerkki Tasapeli: "Työtön ei voi esim. kympin palkintoa missään nimessä ilmoittaa. Pahimmassa tapauksessa menettää koko työttömyysturvan, koska katsotaan että on tuloja."

Nimimerkki VJJJ: "Voisi ajatella myös, että liitto voisi julkaista jonkinlaisen yksityiskohtaisen ohjeistuksen, miten rahapalkintojen kanssa tulisi toimia ja miten niistä veroja pitäisi mahdollisesti maksaa."

Marko Tauriainen: "Siitä olen samaa mieltä, että liiton on syytä kasata tästä ohjeet."

Näin siis syyskuussa 2017.

[Petri Pitkänen]

Missä ihmeessä on velvoite tehdä ennakonpidätys. Kyllä se riittää että tekee ilmoituksen. Verottaja sitten kyllä kerää omansa pois

[Leo Peltola]

Tulorekisteri aiheuttaa turnausten järjestäjille kohtuuttomia lisätöitä.
Jo perehtyminen ja opettelu asiaan vaatii isolta joukolta henkilöitä
yleensä kerran pari vuodessa melkoista vaivaa. Asiaan on shakkiliitolla
yksinkertainen ja tehokas ratkaisu edistää shakin harrastusta ja palvella
jäsenistöä.

Jokaisesta turnauksesta lähetetään liitolle kilpailuraportti. Laajentamalla
raporttia siten, että siinä mainitaan myös kilpailun palkitut pelaajat.
Heistä tarvitsee ilmoittaa vain nimi, seura ja palkinnon suuruus euroina.
Shakkiliitto voi sitten yleensä alkuviikon ma-to aikana ilmoittaa
tulorekisteriin tarvittavat tiedot. Liittohan saa tarvittavat henkilötiedot
Suomi-sport tietokannasta. Viikoittain ilmoitettavien tietojen lukumäärä
on n. 6-20 pelaajaa. Menettelyn tultua opeteltua ja hiottua siitä voi
selviytyä alle tunnissa ja sen voi hoitaa kuka hyvänsä liiton toimi-
henkilöistä.

Tulorekisteri voi tuntua kovin pikkumaiselta, mutta se on tarpeen kun
porsaanreikiä veron välttämiseen kyllä muuten löytyy. Suomen verottaja
on kyllä hyvin joustavakin, joten shakkiliiton pitäisi harkita keskustelua
verottajan kanssa pienten kannustusten probleemasta. Liitollahan oli
vuosisadan alussa menetelmä, jossa minäkin ilmoitin turnauksesta aiheutuneet
kustannukset liitolle, jonka ei sitten tarvinnut suorittaa ennakonpidätystä.
Tähän ei ehkä löydy apua Olympiakomitealta, joka on kuitenkin enemmän
suurten palkintojen ja palkkioiden yhdistys.

Erkki Latvio

[Jouko Äijälä]

Shakkipalkintojen verotuksesta keskusteltaessa kannattaa pitää mielessä myös käsite tulonhankkimiskustannukset, joita shakinpelaajalla on runsaasti. Asiasta keskusteltiin jo ainakin 1970-luvulla, jolloin eräs silloisen Suomen Keskusshakkiliiton johtava toimihenkilö oli sitä mieltä, että niihin voi lukea vain lisenssin ja sen turnauksen osanottomaksun, jossa on sattunut menestymään. Minusta asia on nähtävä laajemmin - voidakseen ylläpitää taitoaan, kehittyä ja menestyä aktiivipelaajan on itsenäisen valmentautumisen lisäksi osallistuttava enemmän tai vähemmän säännöllisesti kilpailuihin kotimaassa ja mielellään joskus ulkomaillakin. Minusta olisi näin ollen enemmän kuin kohtuullista, että kaikki lajin harrastukseen liittyvät menot saisi merkitä tulonhankkimiskustannuksiin. Ellei verottaja tätä hyväksy, shakkiliiton olisi neuvoteltava tulkinnasta ko. tahon kanssa perustellen asian hyvin. On todella kohtuutonta, jos muutaman kympin tai satasen vuosittaisista palkinnoista joutuu vielä maksamaan veroa, kun lajin harrastamiseen menee vuosittain moninkertainen summa.
Ainakin seuraavien menojen tulisi olla vähennyksiin oikeuttavia: kaikkien vuoden kilpailujen osanottomaksut, matka- ja majoituskulut, pelaajalisenssi, tilatut tai ostetut shakkilehdet, -kirjat, -tietokannat ja -DVD:t, shakin tietokoneohjelmat, oman seuran jäsenmaksu ja mahdolliset peli-iltamaksut, maksut valmennuksesta, omien pelivälineiden hankinnat jne. Kannattaa pitää menoista kirjaa ja säilyttää kuitit kaiken varalta, vaikka se hieman vaivannäköä vaatiikin. Itse olen tehnyt näin jo vuosikausia, mutta eipä verottaja ole perään kysellyt - ei kyllä ole ollut aihettakaan, sillä en yhtenäkään vuonna ole vielä voitolle päässyt.
Koko uudistus alarajan poistoineen vaikuttaa huonosti harkitulta byrokraattiselta puuhastelulta, joka tulee tarpeettomasti rasittamaan seurojen vapaaehtoistyötä tekeviä toimihenkilöitä ja voi vaikuttaa lamauttavasti tärkeään harrastustoimintaan. Ovatko Suomen lain- ja alempien säädösten valmistelijat ja päättäjät tässäkin asiassa menettäneet suhteellisuudentajunsa ja kykynsä ajatella asioiden syy-ja seuraussuhteita vai onko tämäkin tuontitavaraa, johon jokin kansainvälinen sopimus meitä velvoittaa? Erkki Latvion ehdotus tuntuu hyvältä vahinkojen minimoimiseksi.

Jouko Äijälä

[Petri Pitkänen]

Shakkipalkintojen verotuksesta keskusteltaessa kannattaa pitää mielessä myös käsite tulonhankkimiskustannukset, joita shakinpelaajalla on runsaasti. Asiasta keskusteltiin jo ainakin 1970-luvulla, jolloin eräs silloisen Suomen Keskusshakkiliiton johtava toimihenkilö oli sitä mieltä, että niihin voi lukea vain lisenssin ja sen turnauksen osanottomaksun, jossa on sattunut menestymään. Minusta asia on nähtävä laajemmin -

Jotta asiaa voi tarkastella laajemmin pitäisi olla ammattimainen shakinpelaaja. Kulunhankkimisvähennys on mielkäs vain kun kyse on merkittävästä ansainnasta. Ei se harrastamiseen ole tarkoitettu.

Tästä voi hakea ennakkopäätöstä vaikka hevosvedonlyönnistä ajalta ennekuin se siirtyi arpajaisveron alle. Silloisissa verotusohjeissa selkeästi sanottiin että voitosta voi vähentää vain siihen vetoon kohdistuvan panoksen.