MM-karsintaturnaus lähenee

[Jari Järvenpää]

Myös peli Mamedyarov-Ding saattaa osoittautua ratkaisevaksi, sillä Mame oli aiemmin 2. sijalla ja nyt jaetulla 2. sijalla. Remittelyputkensa katkaissut Ding sai vihdoinkin ekan voittonsa ja tuloksena on nyt 6½ pistettä, jolla on vielä käsittääkseni mahdollisuus nousta 1. sijalle ainakin kahdella voitolla. Mielestäni Ding pelasi komean asemallisesti ja johdonmukaisesti sivustalla, kun Mame jatkoi hieman ylioptimista kuningassivustahyökkäystään.

Sitä ei kuitenkaan tullut vielä 11. kierroksella pitkäjänteisellä tahkoomisella valkeilla Grischukia vastaan. Tätä 96-siirtoista peliä tuskin kannattaa kopioida tänne. Valkealla pelanneella Dingillä oli T+s vastustajan R+L-materiaalia vastaan asemassa, jossa musta lähetti esti valkean sotilasta etenemästä. Lähetti oli valmis uhraamaan itsensä sotilaaseen, jolloin olisi jäänyt tasapeliin johtava materiaali. Lähetillä oli vain yksi pakoruutu, jotta se pysyisi oikealla diagonaalilla sotilasta varten, mutta tämä riitti. Lähettiä kun ei ollut mahdollista häätää pois. Ehkä turnauksen lopun lähestyessä Ding halusi kamppailla voitosta erittäin tasapelimäisessä asemassa, jossa moni olisi suostunut tasapeliin.

Sunnuntaina onkin lepopäivä ja turnaus jatkuu vasta maanantaina 13. kierroksella.

-Jari Järvenpää

[Jari Järvenpää]

Palataankos siihen asiaan, että miten ne nimet kirjoitetaan, kun ei tää shakkiaihe taida kiinnostaa ketään Ei ainakaan päiviin ole innostanu.

[Jari Järvenpää]

Mame remitti ja Caruanalla etua eli on lähellä turnauksen voittamista. Tough spot! Näkisin mielelläni Fabin MM-matsissa.

[Joose Norri]

Kirjoitin ennen turnausta, että vaikea olisi suhtautua muihin kuin Kramnikiin tai Aronjaniin maailmanmestarina. Retrospektiivisesti luulen ettei yhtään MM:ää olisi tapahtumahetkellä ollut vaikea niellä - sen sijaan ehkä se, että pari tyyppiä ei voittanut selvästä maailmanparemmuudestaan huolimatta.

[Jari Järvenpää]

Kirjoitin ennen turnausta, että vaikea olisi suhtautua muihin kuin Kramnikiin tai Aronjaniin maailmanmestarina. Retrospektiivisesti luulen ettei yhtään MM:ää olisi tapahtumahetkellä ollut vaikea niellä - sen sijaan ehkä se, että pari tyyppiä ei voittanut selvästä maailmanparemmuudestaan huolimatta.

Aroniania ennen turnausta kannatin voittajaksi, mutta kun jäi pisteissä häntäpäähän, niin se meni sit siinä. Mutta mikäs noissa kahdessa olis erityisen kunnoitusta herättävää? Muuta kuin, että ehkä ovat vakiinnuttaneet pelitasonsa, kun jokunen nuorempi saattaa vielä kehittyä ja mahdollisesti muuttaa pelityyliäänkin hieman. Tosin on Kramnik myöskin muuttanut.

[Joose Norri]

Mutta mikäs noissa kahdessa olis erityisen kunnoitusta herättävää?

Lähinnä ehkä se, että pelaajan tuleminen paremmaksi sen jälkeen kun on mestaruuden voittanut on poikkeus - ja muiden kuuden on tultuva ollakseen uskottava mestari.

[Tasapeli]

Hyviä pelejä oli seurata. Voittajalla ei sinänsä ollut merkitystä, häviää Carlsenille, kysymys vain miten.. Carunalta nähty heikoimpia siirtoja vähällä ajalla, toivottavasti ei ratkea siten

[Joose Norri]

Yksi ehdokasturnauksen seuraamuksista oli aikoinaan suurmestarin titteli. Jos sitä ei ollut, näin sen sai, ainoana Robert James Fischer. (Voi tämä kriteeri vieläkin jossain muodossa olla voimassa, en vaivaudu tarkastamaan.) Mutta sitten tultiin siihen tulokseen, että SM:ksi voi näin tulla osoittamatta riittävää taitoa, ja 1965 lisättiin, että ehdokasturnauksessa pitää saada 40% tai päästä ottelumuotoisen turnauksen neljännesfinaaliin. Aronjan ei siis tällä kerralla osoittanut läheskään suurmestarilta vaadittavaa taitoa...