MM-karsintaturnaus lähenee

[Panu Laine]

MM-karsintaturnaus alkaa tasan kuukauden päästä 10.3.2018 Berliinissä kahdeksan pelaajan kaksinkertaisena turnauksena. Peliparit ja otteluohjelma on nyt julkaistu perjantaina 9.2. ja on seuraavanlainen: http://www.fide.com/component/content/a ... rings.html

Tiedossa on erinomaisen jännittävä turnaus, jossa vain voitolla on merkitystä ja voittaja siis haastaa maailmanmestari Magnus Carlsenin Lontoossa 9.-28.11.2018 pelattavassa MM-ottelussa. Mukana on yksi ex-MM eli Vladimir Kramnik (FIDE:n listan nro 3!) - Anand ei siis mahtunut enää tähän joukkoon. Viimekertainen haastaja Sergey Karjakin (13) on luonnollisesti mukana sekä kolmantena venäläisenä Alexander Grischuk (12). Fide:n listakärki on hyvin edustettuna, sillä kakkosena listalla oleva Azerbaidjanin Shakhriyar Mamedyarov (2), amerikkalaistunut Wesley So (4) ja pitkään aivan kärjessä ja sen tuntumassa keikkunut Armenian Levon Aronian (5) ovat kisassa mukana. Kiinalaisväriä turnaukseen tuo nuori Liren Ding (11) ja suurta länttä edustaa amerikkalais-italialais-amerikkalainen Fabiano Caruana (7). Vahvimmat rannalle jääneet ovat Ranskan MVL eli Maxime Vachier-Lagrave (6), USAn Nakamura (8), jo aiemminkin mainittu ikinuori Anand (9) sekä Hollannin Giri (10). Näillä mennään - pelit alkavat tasan kuukauden päästä.

Turnauksen säännöt (10 sivua) löytyvät allaolevasta linkistä niille, joita asia kiinnostaa enemmän (pdf) http://www.fide.com/FIDE/handbook/regsc ... es2018.pdf . Muutama nosto: Ensimmäinen vertailu on keskinäiset pelit, peliaika on 100min/40s + 50min/20s + 15 min loppuun, 30 sek inkrementti alusta alkaen. Palkintopotti on 420 000 eur, josta voittajalle lohkeaa 95 000 eur ja hännänhuipullekin vielä kipurahoja 17 000 eur. Päätuomari saa vaivojenpalkaksi 6000 eur ja vetoomuskomitean pj 7000 eur! Näiden kahdeksan pelaajan karsintakriteerit löytyvät luvusta 2. Kolmen pelipäivän jälkeen on aina lepopäivä. Alta 30 siirron ei voi sopia tasapeliä eikä vastustajaa saa järkyttää millään laitteella (siirrot lienevät edelleen sallittuja välineitä).

Myös olympialaisten jälkeen riittää meille shakinpelaajille jännitettävää

t. panu

[Joose Norri]

Azerin kielen kohdalla asia ei liene yksiselitteinen, mutta sen enempää etu- kuin sukunimessäkään ei ole yytä. Ehdotan Mamedjarovia yksinkertaisuuden vuoksi. Niin se perinteisesti on ollut.

[Schacker]

Tärkeä huomio Joose! Eikö myös Grischukin pidä olla Gristšuk kun suomeksi kirjoitetaan? Fööst tings fööst, äs dei sei. Niin, ja tietysti Sergei. Ja Aronjan.

[Panu Laine]

Valideja pointteja kirjoitusasuista molemmilla. Käytin FIDE:n sivuilla olevaa kirjoitusasua, niin on ainakin jotakin, johon viitata.
Pitäisiköhän alkaa kirjoittaa englanniksi

Paikan päällä kierroksen lippuhinta 17 -152 eur, viimeisellä kierroksella saa pulittaa jo 32 - 302 eur.

Turnauksen sivusto ja linkki mm. lippujen ostamiseen löytyy osoitteesta: https://worldchess.com/berlin/

t. panu

[jot]

Tämä menee aika reilusti ohi otsikon aiheesta.

Houkutus kopioida kirjoitusasu englannista on varmaankin suuri, kun suomalaisen kirjoitusasun selville saaminen ei aina olekaan niin helppoa. Paljon kirjoittavilta tulevien shakkitoimittajien esikuvilta tietysti toivoisi oikeaa suomea. Mutta eihän sitä tarvitse enää osata edes TV-työssä!

Jos ei itsekään osaa kirjoittaa yllämainittuja nimiä suomeksi, ei juuri kannattaisi esittää ivallisia kommentteja.

Käsityksen ongelman helppoudesta tai vaikeudesta saa esim. artikkelista "Venäjän ja muiden slaavilaisten kielten translitterointi"
http://jkorpela.fi/iso9.html8

Muutama ote sieltä:

"Etenkin uutistoiminnassa ja siihen perustuvassa kirjoittelussa käytetään usein englanninkielisen tekstin mukaista trans­lit­te­raa­tio­ta, koska asiaa ei ymmärretä, osata, viitsitä tai ehditä tarkistaa. On myös esitetty, että Suo­mes­sa pitäisikin siirtyä englannin mukaiseen translitteraatioon, koska sitä käytetään mm. Venäjän passeissa."

Yksi shakkinimikin on mainittu:

"Olisi suo­ta­vaa, että kaikissa tapauksissa pyrittäisiin ottamaan huomioon tämä ”piilevä” jo-kir­jain. Kun siis merkitään Fjodor, Pjotr, Semjon jne., tulisi johdon­mukai­suu­den vuoksi muis­taa myös sellaiset nimet kuin Aljohin, Potjomkin ja suhu­ään­tei­den jälkeiset j:ttömät Gor­batšov ja Hruštšov."

Sivulla on myös linkki online-translitterointiohjelmaan bulgariasta, ukrainasta ja venäjästä suomeen.

Kokeilin sillä ei-tieteellisen tekstin translitterointia standardin SFS 4900 mukaisesti:

Серге́й Алекса́ндрович Каря́кин (venäjän kirjoitusasu wikipediasta)
Serhej Aleksаndrovitš Kаrjakin

Сергій Олександрович Карякін (ukrainaksi, wikipediasta)
Serhij Oleksаndrovytš Kаrjakin

En tiedä, onko Karjakin vaihtanut nimensä Venäjälle siirryttyään. Koska hän kuitenkin pitää wikipedian mukaan itseään venäläisenä, olisi kai oikein translitteroida venäjästä.

Алекса́ндр И́горевич Грищу́к (wikipedian mukaan)
Aleksаndr Ihorevitš Hrištšuk

Լևոն Գրիգորի Արոնյան
https://fi.wikipedia.org/wiki/Armenialaiset_aakkoset

Esimerkiksi FIDE:n Top 100 -listojen translitteroinnilla (vaikka nimi kerrallaan) suomeksi pärjäisi jo varsin pitkälle. Jos tulokset laittaisi tänne sopivaan ryhmään, niin kaikki voisivat niitä halutessaan helposti käyttää.

[alibaba]

Maassa maan tavalla, aakkosten mukaisesti. Mikäli maamme käytössä on vain tietty ryhmä merkkejä, niin silloin on turha työntää kirjoituksiin, ainakaan suomen kielellä, ylimääräisiä merkkejä. Eikös englannin kielessä ä -merkki muutetaan ae-yhdisteeksi. Hämäläinen = Haemaelaenen

"Kokeilin sillä ei-tieteellisen tekstin translitterointia standardin SFS 4900 mukaisesti:

Серге́й Алекса́ндрович Каря́кин (venäjän kirjoitusasu wikipediasta)
Serhej Aleksаndrovitš Kаrjakin"

Voisiko joku kertoa minulle, monesko suomen aakkonen on š?

[jot]

Tätä tuolla lainauksellani "ei ymmärretä, osata, viitsitä tai ehditä tarkistaa" juuri tarkoitin.

Vaikkapa hakukoneeseen syöttämällä esittämäsi (ilmeisesti tahallisesti harhaanjohtavan) kysymyksen sellaisenaan saa silti oikean vastauksen heti ensimmäisestä annetusta linkistä. Tai hakemalla vain kirjaimella š.

Vastaus löytyy myös jo esittämästäni artikkelista "Venäjän ja muiden slaavilaisten kielten translitterointi" http://jkorpela.fi/iso9.html8, mutta faktat eivät taida paljon kiinnostaa. Trollaaminen on paljon kivempaa.

Suora vastaus kysymykseesi löytyy siis heti ensimmäisestä hakukoneen antamasta linkistä, jota tuskin vaivaudut lukemaan:
https://fi.wikipedia.org/wiki/%C5%A0
"Š-kirjain on lainattu suomen kieleen tšekistä vuonna 1907, jolloin annettiin ensimmäinen suositus sen käytöstä."
"Aakkosjärjestyksen kannalta š katsotaan pelkäksi s:n muunnelmaksi, joten se aakkostetaan kuten s."

Jätän kotitehtäväksi laskea, monesko aakkonen hattu-s (tai hattu-z) on suomen kielessä.

http://jkorpela.fi/iso9.html8
"Jos merkkejä š ja ž 'ei tek­ni­sis­tä syistä voi käyttää', standardi sallii niiden korvaamisen merk­ki­pareilla sh ja zh. Usein korvikemerkintöjä käytetään silloinkin, kun siihen ei ole mitään tek­nis­tä pakkoa, esi­mer­kik­si sanomalehdissä."

Täältä löytyy (arkistoituna) kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen perustelu sille, miksi hattu-s ja hattu-z kuuluvat suomen kieleen:
http://www.mlang.name/arkisto/hatut.html

"Suomen kielessä ei ole soinnitonta eikä soinnillista suhuäännettä š ja ž, vaan kaikki sanat, joissa nämä äänteet esiintyvät, ovat uudehkoja lainasanoja tai erisnimiä. Niissä kielissä, joissa nämä äänteet esiintyvät, niitä merkitään usein monella eri tavalla ja käytetään yhden äänteen merkitsemiseen kahden tai kolmen kirjaimen yhtymää (esim. englanti ship, machine, sugar; saksa Stein ’kivi’, schön ’kaunis’; ruotsi sjö ’järvi’, skön ’kaunis’, stjärna ’tähti’; ranska chaufför ’autonkuljettaja’). Tällainen käytäntö on Suomen oikeinkirjoitusjärjestelmän vastainen. Koska suomea kirjoitettaessa yhtä äännettä vastaa yksi kirjain, on käytettävä merkkejä š ja ž, esimerkiksi šakki, šaahi, šeikki, šillinki, tšeremissi, šamaani; džonkki, maharadža."

Lopuksi, aivan tuoretta tietoa, jos hyvä suomen kieli kiinnostaa - päivitetty 11.2.2018:
http://jkorpela.fi/kielenopas/4.13.html
"Hattu-s š ja hattu-z ž"
"Huoliteltuun, sääntöjen mukaiseen kieleen ne kui­ten­kin kuuluvat ja ovat kuuluneet jo sadan vuoden ajan."

[Jari Järvenpää]

Itse kannattaisin Panun nostamaan aiheeseen liittyvää keskustelua, mutta tämä on vain mun mielipide.

Ois ollu kiva nähdä MVL:n pelaamassa karsintaturnauksessa, sillä jos hän voittaisi, niin hänen ja Carlsenin välinen kaksinottelu olisi mielenkiintoinen. Kramnik näköjään on nostanut elolukuaan, vaikka villillä kortilla pääsikin mukaan. Seurattavaa riittää turnauksen alkaessa!!

[Joose Norri]

Sitä haluaisi suhtautua turnaukseen sillä silmällä että kuka olisi uskottava maailmanmestari. Jos Karjakin olisi viimeksi voittanut MM-ottelun olisi kieltämättä vähän vaikeaa... minulle Kramnik ja Aronjan ovat ainoat. Tämä on väärin, Mamedjarovilla on loistotuloksia, mutta se ei vaan luonnistu.

[JK.]

Hyvää tekstiä jot:lta, mutta hieman täsmentäisin:

Серге́й Алекса́ндрович Каря́кин (venäjän kirjoitusasu wikipediasta)
Serhej Aleksаndrovitš Kаrjakin

Серге́й translitteroidaan kyllä SFS 4900:n mukaan ihan vaan Sergeiksi. Ohjelma ilmeisesti käyttää ukrainan translitterointia г -> h myös venäjälle eikä hallitse sanaa päättäviä й-kirjaimia?

Сергій Олександрович Карякін (ukrainaksi, wikipediasta)
Serhij Oleksаndrovytš Kаrjakin

Serhi

Алекса́ндр И́горевич Грищу́к (wikipedian mukaan)
Aleksаndr Ihorevitš Hrištšuk

Samoin г->g eli Aleksandr Igorevitš Grištšuk.

Esimerkiksi FIDE:n Top 100 -listojen translitteroinnilla (vaikka nimi kerrallaan) suomeksi pärjäisi jo varsin pitkälle. Jos tulokset laittaisi tänne sopivaan ryhmään, niin kaikki voisivat niitä halutessaan helposti käyttää.

Olen omilla sivuillani koittanut käyttää korrekteja suomalaisia translitteraatioita, mutta mahdollisesti vaihtelevalla menestyksellä. Myös on jossain määrin sattumanvaraista ketkä maailman kärkipelaajista sinne ovat nimensä saaneet ikuistettua lukuunottamatta tietysti eloennätys-sivuani. Sinne puolestani olen koittanut koota pelaajien alkukielisiä nimiä, mutta sitten taas käyttänyt kansainvälisempiä translitterointistandardeja.

Mamedjarov on kyllä mielenkiintoinen, azeriksihan nimensä kirjoitetaan Şəhriyar Məmmədyarov, mutta ə:t ovat toki suomalaisen silmään vieraanpuoleisia ja venäjän kautta translitteroitu Šahrijar Mamedjarov luultavasti antaakin suomalaiselle paremmin vihiä nimen lausumisesta. Eri asia onko se sitten mikään käypä peruste olla käyttämättä alkuperäistä nimeä kun se on kuitenkin kirjoitettu jotakuinkin latinalaisin aakkosin.