Analyysiä avauksista

Avaukset, analyysit, loppupelit ja tehtävät
Jari Järvenpää
Viestit: 657
Liittynyt: 08 Loka 2010 11:45
Paikkakunta: Tampere
Seura: SalSK

Re: Analyysiä avauksista

Lukematon viesti Kirjoittaja Jari Järvenpää » 22 Joulu 2011 19:36

JHam kirjoitti:Tästä tuli mieleen että shakkiin on varmasti todella paljon erilaisia suhtautumistapoja, jotka sitten johtavat monenlaisiin pelityyleihin ja pelikäytöksiin. Ainakin seuraavat tulivat mieleen.

Tieteilijät - pyrkivät objektiivisesti täydelliseen pelinvientiin. Huippupelaajista varmaankin valtaosa.
Taiteilijat - pyrkivät omasta mielestään kauniiseen pelinvientiin ja korostavat siirtojen esteettisiä arvoja
Kamppailijat - pyrkivät subjektiivisesti täydelliseen pelinvientiin ottaen huomioon kunkin hetken vastustaja
Voitonnälkäiset - pyrkivät voittamaan hinnalla millä hyvänsä. Tasapeli on tappio. Paljon riskinottoa ja spekulatiivisia ideoita.
Erilaiset - pyrkivät aina luomaan uutta ja erikoistumaan johonkin jota muut eivät tee. Haluavat erottua joukosta täysin omanlaisensa tyylin ansiosta. Shakillinen pärjääminen voi olla täysin toissijaista.
"Narsistit" - pyrkivät näyttämään vastustajalleen, että minä olen paljon parempi. Pelaavat nopeasti ja seuraavat muita pelejä paljon. Tärkeintä on murskavoitto. Häviön hetkellä suhtautuvat väliinpitämättömästi shakkiin.
Oheisnauttijat - käyvät shakkiturnauksissa vain tavatakseen tuttujaan / nauttiakseen miljööstä / tjms., paljon lyhyitä remejä ja pelaavat miten sattuu.

Lopulta eri ryhmien väliset väittelyt / keskustelut menevät pakolla umpikujaan, sillä shakin perimmäinen tavoite on eri.
Ihan kiva luonnehdinta erilaisista pelaajista ja pelityyleistä. Onhan noissa paljon tottakin.

Shakkiin todellakin voi suhtautua monella eri tapaa. Olet aiemmin muistaakseni kirjoittanut, että pelaamisesta nauttiminen on tärkeintä eikä niinkään pyrkimys koko aika kehittyä shakissa. Makuasioita on hyvä tuoda esille.

Tästä huolimatta itse olen kiinnostunut tuomaan sellaisia asioita, jotka olisivat vähemmän makuasioihin liittyviä. AIheesta avaukset itseäni kiinnostaa eniten se, mikä niissä kehittää shakkitaitoa ja millä tapaa? Eli ehkäpä aiheenani ennemminkin on avaukset shakkitaidon kehittämisen näkökulmasta. Karttuselta olisin kaivannu juttua enemmän hieman samasta aiheesta ja sen takia kirjoitin oman juttuni eri vinkkelistä kuin hän. Mielestäni olis tärkeempää korostaa asioita, jotka ovat kauempana makuasioista eli luoda opetuksellista materiaalia. Toki tiedän, että shakkiopetus on laajentunu kotimaassamme ja sieltä löytyy paljon opetuksellista materiaalia. Toisaalta haluaisin silti tuoda tämänlaisia materiaaleja ihan kaikkien shakinpelaajien eteen ja sen takia kannatankin tällaista keskustelua. Yrjölällä on muistaakseni joitain hyviä kommentteja shakkinetissä laitettuna shakista, osa käsittelee myös avauksia. Aika vähän silti on muilta tittelipelaajilta ollut vastaavanlaista kommentointia shakista, siitä mikä kehittäisi kunkin pelitaitoa ja mikä ei. Agopovin jutuista tämän vuoden SM.turnauksesta varmaankin voi kukin poimia monia hyviä vinkkejä niin valmisteluihin kuin pelien voittamiseenkin.

Petteri Paronen
Viestit: 296
Liittynyt: 16 Heinä 2010 14:20
Paikkakunta: Vantaa
Seura: KymS

Re: Analyysiä avauksista

Lukematon viesti Kirjoittaja Petteri Paronen » 23 Joulu 2011 00:37

Jouni Yrjölän luentorunko avausrepertuaarin luomisesta.
Kannattaa tuttustua.

http://www.shakki.net/antti/2000/valm00/luento4.htm

Petteri Paronen
Viestit: 296
Liittynyt: 16 Heinä 2010 14:20
Paikkakunta: Vantaa
Seura: KymS

Re: Analyysiä avauksista

Lukematon viesti Kirjoittaja Petteri Paronen » 23 Joulu 2011 01:04

Osoituksena miten "helppoa" on kumota tosi huonot
avaukset otetaanpa pieni esimerkiksi.

1.e4 Rf6 2.e5 Rg8 ?

Kuinka huono tämä on ?

Miten tästä saa valkea parhaimman edun ?

Onko joku valmis kumoamaan mustan pelitavan ?

Jussi Hämäläinen
Viestit: 330
Liittynyt: 10 Joulu 2010 13:19
Paikkakunta: Turku

Re: Analyysiä avauksista

Lukematon viesti Kirjoittaja Jussi Hämäläinen » 23 Joulu 2011 06:19

Jari J kirjoitti: Tästä huolimatta itse olen kiinnostunut tuomaan sellaisia asioita, jotka olisivat vähemmän makuasioihin liittyviä. AIheesta avaukset itseäni kiinnostaa eniten se, mikä niissä kehittää shakkitaitoa ja millä tapaa?


Sanoisin että kaikki avaukset kehittävät shakkitaitoa ja kehitys on juurikin siitä johtuvaa, että saa kokemusta erilaisista keskipeliasemista. Se että miten vahvuusluku käyttäytyy esim. jatkuvasti 1-f3 -systeemejä pelatessa on täysin erillinen juttu, sanoisin jopa että melko epäolennaista. Luultavasti vahvuusluku kärsii jos pelaa jatkuvasti 1.f3, mutta siitä huolimatta shakkitaito kaiken kaikkiaan kasvaa, sillä ei 1.f3 -asemien tuntemisesta haittaakaan voi olla. No, itse kyllä teen juurikin päinvastoin, eli vältän loppuun saakka sitä että joutuisin uudentyyppisiin keskipeliasemiin. Pelaan nykyään valkeillakin 1.c3 + 2.d3 -systeemiä ihan vain sen takia, että pääsisin vaihtovärein ja temmon etumatkalla sellaisiin asemiin, joissa mustilla edes joten kuten viihdyn.

Veikko Valo
Viestit: 102
Liittynyt: 26 Touko 2010 17:36

Re: Analyysiä avauksista

Lukematon viesti Kirjoittaja Veikko Valo » 23 Joulu 2011 09:57

Legendaarinen (aikoinaan) Ossi Nykänen pelasi usein näin: 1.e4 Rf6 2.e5 Rg8. Perusteluna oli, että mustan asemassa ei ole mitään heikkouksia. Pelitavan kumousta en tunne, lieneekö sitä olemassakaan.
Veikko Valo

Jari Järvenpää
Viestit: 657
Liittynyt: 08 Loka 2010 11:45
Paikkakunta: Tampere
Seura: SalSK

Re: Analyysiä avauksista

Lukematon viesti Kirjoittaja Jari Järvenpää » 23 Joulu 2011 12:56

dinosaurus kirjoitti:Osoituksena miten "helppoa" on kumota tosi huonot
avaukset otetaanpa pieni esimerkiksi.

1.e4 Rf6 2.e5 Rg8 ?

Kuinka huono tämä on ?

Miten tästä saa valkea parhaimman edun ?

Onko joku valmis kumoamaan mustan pelitavan ?
Tarkoititko laittaessasi helpon lainaismerkkeihin, että itseasiassa on vaikeata kumota käytännössä huonoja avauksia? Vai kenties jotain muuta?

Yleisesti voisin luonnehtia tuota avaustalinjaa. On mielestäni selvää, että onhan tuo avauslinja huono. Se, että pystyykö sitä pelilaudalla kumoamaan riippuu yleisesti siitä, miten osaa tilaetua ja kehitysetua käyttää hyväkseen. Tätä linjaa ja asemaa kun voi verrata toiseen, missä musta ratsu jököttää d5:ssa. Tietenkin vaikuttaa myös se, provosoituuko tuollaisista linjoista liikaa valkeilla. Sillä on varmasti useita pelaajia, jotka alkavat väheksymään vastustajan asemaa, jonka takia alkavat pelaamaan huonommin.

Valkea kehittää upseerit mahdollisimman nopeasti ja valmistautuu hyökkäämään. Hyökkääminen tapahtuu sinne minnekä musta luo heikkouksia, mutta erityisesti f7-sotilaassa on joitain heikkoutta koska valkean sotilas on e5:ssa. Struktuuri on se mikä se osittain lähtökohdissaan on, huono mustalle. Monessa avauksessa valkealla toki on tilaetua sotilaiden ollessa aggressiivisemmin ja siitä kompensaationa usein enemmän heikkouksia, molempien kehityksen ollessa samoissa, jolloin asema on melko tasan. Tässä kuitenkaan valkeilla on kehitysetua eikä varsinaisesti enempää heikkouksia.

Tällaiseen asemaan on turhaa etsiä sellaista kumousta, jolla tarkoitetaan jotain melko nopeasti, esim. 10 siirrossa tapahtuvaa hyökkäystä tai materiaalin riistoa. Varsinkin sen takia, koska asema on liian alkutekijöissään, että vaikea tarkkaan sanoa miten valkean pitäisi pelata kun ei tiedä mitä musta tulee pelaamaan :) Kumous tavallaan on jo tehty, koska tilaetu ja kehitysety ovat laudalla, se riittää. Samalla tavalla voitaisi kysyä, että miten kumotaan "avaus" (jos sitä voi avaukseksi kutsua) joka menee 1.Rf3 d5 2.Rg1. ;)Tämähän liittyy paljonkin tuohon Rg8-linjaan.

Jari Järvenpää
Viestit: 657
Liittynyt: 08 Loka 2010 11:45
Paikkakunta: Tampere
Seura: SalSK

Re: Analyysiä avauksista

Lukematon viesti Kirjoittaja Jari Järvenpää » 23 Joulu 2011 13:16

JHam kirjoitti:
Jari J kirjoitti: Tästä huolimatta itse olen kiinnostunut tuomaan sellaisia asioita, jotka olisivat vähemmän makuasioihin liittyviä. AIheesta avaukset itseäni kiinnostaa eniten se, mikä niissä kehittää shakkitaitoa ja millä tapaa?


Sanoisin että kaikki avaukset kehittävät shakkitaitoa ja kehitys on juurikin siitä johtuvaa, että saa kokemusta erilaisista keskipeliasemista. Se että miten vahvuusluku käyttäytyy esim. jatkuvasti 1-f3 -systeemejä pelatessa on täysin erillinen juttu, sanoisin jopa että melko epäolennaista. Luultavasti vahvuusluku kärsii jos pelaa jatkuvasti 1.f3, mutta siitä huolimatta shakkitaito kaiken kaikkiaan kasvaa, sillä ei 1.f3 -asemien tuntemisesta haittaakaan voi olla. No, itse kyllä teen juurikin päinvastoin, eli vältän loppuun saakka sitä että joutuisin uudentyyppisiin keskipeliasemiin. Pelaan nykyään valkeillakin 1.c3 + 2.d3 -systeemiä ihan vain sen takia, että pääsisin vaihtovärein ja temmon etumatkalla sellaisiin asemiin, joissa mustilla edes joten kuten viihdyn.
Mielestäni shakkitaito kokonaisuudessaan ei välttämättä kasva ja perustan tämän yleisesti siihen, että mitä ihminen tekeekään niin tapahtuu oppimista ja se muuttaa häntä. Noh, tämä tietenkin on itsestäänselvyys, mutta pelaamalla 1.f3 oppii myös vääriä asioita, sellaisia asioita shakista joista on haittaa. Yleensä jokainen pelaaja on varovainen oman kuninkaan turvallisuuden kanssa ja tämä näkyy vaikkapa siinä, että f-mokua ei mielellään tuuppaa eteenpäin. Väitän siis, että ei ole samantekevää mitä avausta pelaa, koska se vaikuttaa pelityyliin. Tässä tapauksessa ihminen oppii pois oikean pelitavan varoa kuningastaan.

Lisäksi esim. juuri 1.f3:lla pelit turhan paljon typistyvät suppeammaksi teeman ollessa se, että musta hyökkää kuninkaan kimppuun ja valkea koittaa puolustaa näin hieman yksinkertaistettuna. Peleistä jää puuttumaan se moniulotteisuus asemissa mikä tulee vastaan pelaamalla vaikka 1.e4, 1.d4 tai 1.c4. Elikä jos pelaaja joutuu peleissään painiskelemaan liikaa yhden asian kimpussa (kuninkaan turvallisuus esim.) niin se heikentää hänen pelitaitoansa.

Yleensäkin pelitaito ja pelityyli jalostuu moniulotteisemmaksi mitä monipuolisemmin pelaa eri avauksia, vaikka siitä saattaa olla haittaakin jos on vähän tutustunut jokaiseen. Jos opettelisin 1.d4 ja 1.e4-avauksista hyvin kaiken ja pelaisin molempia aloitussiirtoja valkeilla nii se monipuolistaisi pelityyliäni ja -taitoani verrattuna että opettelisin vain 1.e4-avaukset ja pelaisin 1.e4:sta. Omasta mielestäni tämä on melko selvä asia, mutta tällaiset asiat helposti unohdetaan kun jutellaan avauksista.

Tämä on yleisesti ongelma pelatessa epäkelpoja gambiitteja. Tietyllä tasolla niillä kyetään voittamaan usein vastustajat ja varsinkin jos matsina on pikapeli. Se opettaa, että materiaali ei ole kovin tärkeätä ja yikorostaa aloitteen merkitystä, sillä siihenhän yleisesti gambiitit perustuvat, aloitteeseen (myös vastustajan aseman heikkouksiin).

Summa summarum kaikki mitä oppii ei välttämättä ole hyvää oppimista, sellaista joka edistää shakkitaitoa. Tämä oppimisen luonnehdinta pätee shakin ulkopuolellekin.

Luin Yrjölän kommentteja ja analyysiä avausrepertuaarin kokoamisesta ja löysin niistä paljon mielenkiintoista, erityisesti asematyyppi-pointin. Tietyt avaukset kuuluvat samaan asematyyppiin ja mikäli osaa asematyypin niin on helpompaa osata jotakin avausta samasta asematyypistä. Tämä pitää varmasti melko lailla paikkaansa. Yrjölällä on mielenkiintoisia pointteja avauksiin ja perspektiivi on erilainen kuin itselläni.

J-P Haapasalo
Viestit: 227
Liittynyt: 09 Elo 2010 15:40
Paikkakunta: Helsinki
Seura: LoimSK

Re: Analyysiä avauksista

Lukematon viesti Kirjoittaja J-P Haapasalo » 29 Joulu 2011 09:32

Voi olla, että vika oli vastustajassa,jolle voi hävitä ihan "normaaleillakin" avauksilla. Tosin 1.a4 ei tunnu sopivan kovin hyvin Sokolskiin, jossa siitä ei kauheasti hyötyä ole. 1.a4 oli muistaakseni edesmenneen shakkimestari Gösta Kvistin suosiossa. Vilkan pelitavassa on se hyvä puoli, ettei teoriavirheellä voi hävitä, koska liikutaan niin kartoittamilla korpimailla ;) Tosin en tiedä oliko Sokolski(orankiavaus) tuttu entuudestaan molemmille pelaajille. Teoria kuitenkin suosittaa mustalle e5-sotilaan vaihtoa valkean b4-sotilaaseen.

Terveisin

J-P Haapasalo

puunhakkaaja
Viestit: 21
Liittynyt: 05 Elo 2010 18:44
Paikkakunta: Tampere
Seura: Tammer-Shakki

Re: Analyysiä avauksista

Lukematon viesti Kirjoittaja puunhakkaaja » 30 Joulu 2011 15:32

The kirjoitti:Rilton Cup 2011-2012
2. Kierros
Sipilä 2316 - Shimanov 2549

Valkea avasi reuhakkaasti 1.a4 ja otti pataan 39 siirrossa. Oliko vika avauksessa vai jossain muualla ?
Vaikeaa sanoa näkemättä muita siirtoja. Heti 1.a4 jälkeen mustalla ei luultavasti ole vielä etua, mutta ei myöskään valkealla. Suurmestari voi kyllä jauhaa loppupelivoiton pienestäkin avauksessa saadusta edusta.

havumaki
Viestit: 42
Liittynyt: 26 Tammi 2012 19:41
Paikkakunta: Kotka
Seura: KarhTS

Re: Analyysiä avauksista

Lukematon viesti Kirjoittaja havumaki » 15 Helmi 2012 13:45

Käsittelen tässä nyt muutamia tekemiä huomioita. Pidän itse monista ’epätavallisista’ avauksista, joten en voi jättää kommentoimatta.

Ei ole aivan samantekevää mitä KvM-pelaaja pelaa Suomessa, ei valitettavasti. En tietenkään lähde "pakottamaan" Karttusta tai ketään muutakaan pelaamaan tiettyjä avauksia tai tietyllä tavalla. Haluan silti ottaa esille muutamia asioita. KvM -pelaajalla on suurempi rooli kuin heikommilla, koska hän on Suomessa enemmän shakinpelaajien julkisuudessa. Hänen peleillään on vaikutusta shakillisesti lahjakkaiden nuorten kehittymiseen shakin saralla. Maailmalla pärjää tittelipelaajia vastaan yleensä vain yleisimmillä avauksilla, kuten espanjalaisella, Carolla ja Nimzointialaisella, joten nuorille pelaajille olisi parasta, että he pääsisivät pelaamaan yleisempiä avauksia myös Suomessa, jotta he saisivat hyvää harjoitusta. Lisäksi nämä avaukset kehittävät shakkitaitoja monipuolisemmin kuin epätavallisemmat - tästä lisää myöhemmin. Jos ei Suomen KvM-pelaajat pelaa juurikaan yleisimpiä avauksia niin keitä vastaan sitten lahjakkaimmat nuoret saavat Suomessa hyvää harjoitusta avausvaiheesta? Niinpä, ei juuri ketään vastaan.
Mielestäni on aivan sama, mitä KvM-pelaaja pelaa Suomessa tai ulkomailla, niinkauan kun hän heikompaa vastaan antaa kaikkensa. On vain rikkaus, että KvM- ja miksei SM-pelaajat pelaavat erilaisia avauksia toisiaan ja heikompiaan vastaan. Tällöin lahjakkaat nuoret voivat saada uusia ajatuksia ja uusi virikkeitä tutkiessaan heidän pelejään. Tärkeämpää nuorelle on löytää sellaisia avauksia, joista hän on itse kiinnostunut ja joita hän haluaa mieluiten pelata. ’Huonoja’ avauksia vastaan pelatessa nuori saa hyvää harjoitusta siitä miten ’huonosta’ avauksesta saa etua. Eli oppii hyödyntämään vastustajansa heikkouksia jo avausasemissa. Olettaen, että hänelle tällaista opetetaan tai hän haluaa sitä itse oppia.


Yleisimpien avausten pelaaminen ei ole vain orjallista ulkoa opettelun tulosta, jotain mekaanista ja jähmeää, josta olisi luovuus kaukana. Ei todellakaan! Osaat tiettyjä avauksia, vastustajasi tiettyjä. Ennen matsia tarvitaan kekseliäisyyttä: miten pelaan että vastustajani ei pääse mieliavauksiinsa mutta minä pääsen? Kaikkinainen avausteorian opettelu on hyvästä. On hyvä tietää perusideat vähän joka avauksesta, jolloin vastustaja ei pääse niinkään yllättämään. Mieliavaukset voivat olla ihan yhtä hyvin yleisiä tai vähemmän yleisiä avauksia, joka tapauksessa tulee pelejä, missä vastustaja ei käytä niitä siirtoja joilla on mahdollista päästä lempiavaukseen.

Avausten opettelulla oppii monia asioita shakista mm.: erilaiset sotilasketjut, vapaasotilasasemat, eristetty moukka, ruutuheikkoudet, sivustahyökkäykset ja yleisemmin asemallinen shakki ja taktiikka. Yleisemmät avaukset opettavat parhaiten näitä eri puolia shakista, vaikka toki myönnän että samoja asioita voi opiskella jossain määrin kirjoista joissa opetetaan asemallista shakkia. Ja näitä puolia valitettavasti tarvitsee kehittyäkseen paremmaksi pelaajaksi. On hyvä jos pelaa yhtä yleistä avausta, mutta vielä parempi on pelata monia eri avauksia, koska silloinhan oppii monipuolisemmin perusasioita shakista. Esimerkiksi vaikka sisilialaisen Alapinista eristetyn sotilaan asemat ja ranskalaisesta sotilasketjut. Käsittääkseni Karttunenkin aikoinaan pelasi yleisempiä avauksia ja olen varma, että se auttoi häntä pääsemään KvM-tasolle. Jos hän olisi jo pienestä pitäen pelannut vaikka 1.f3:sta valkeilla niin hän ei todellakaan ymmärtäisi shakkia yhtä hyvin kuin nyt ja hän olisi eri pelaaja.
Puhummeko me nyt vielä lahjakkaista nuorista, jotka haluavat kehittyä mestaritasolle, vai vasta shakkia opetelleista? Tietenkin niiden, jotka jo osaavat pelata, on hyvä ollut aloittaa avausten opettelua perusavauksista ja avausten perusideoista. Kuitenkin menestystä haluava shakinpelaaja tarvitsee myös monipuolisuutta ja uusia avauksia, jos ei muuten niin tukemaan perusavausten ideoita ja keksimään uusia suunnitelmia. Minulla ensimmäiset avaukset, joita opettelin olivat nimzointialainen, espanjalainen ja aljekhinen puolustus. Näistä nimzointialaisen ja espanjalaisen olen korvannut kokonaan. Käytän niitä tosi harvoin, koska ne eivät sovi pelityyliini. En näe niissä mitään sopivaa itselleni. Vähän aikaa sitten olen käynyt läpi eri avauksia vain sillä silmällä, että mitkä sopisi minulle, mitä avauksia minä haluan, ja mitä variaatioita minä haluan. En ole lähelläkään mestari, mutta avaustietoni ovat parantuneet huomattavasti kun olen alkanut vahvistaa omaa avausidentiteettiäni.
Pelissä voiton voi saada monella tapaa, vaikka aloittamalla 1.e4 tai mainitsemallani 1.f3. Jos tavoitteena on vain voiton saaminen niin varmasti 1.f3 on yhtä hyvä valinta, mikäli itse sillä on voittoja saanut yhtä paljon!

On pelaajia, jotka pelaavat epätavallisia avauksia heikompilukuisia vastaan. Tämä voi hyvinkin tuoda pisteet kotiin. Tässä ei yksinkertaisesti ole mitään ongelmaa, ei silloin, jos ei välitä pelitaitonsa kehittymisestä. Voittamalla heikomman pelaajan huonolla avauksella oppii todennäköisesti vähemmän. Olet saanut ehkä pisteen pelistä, mutta muuten peli on ollut luultavasti melko turha.
Yksittäisessä pelissä on tavoitteena voitto. Sen yksittäisen pelin ympärillä voi olla toki muitakin tavoitteita. Kuitenkin, jos pelaaja on varma omista valmistautumisistaan ja tuntee epämääräisen avauksensa tarpeeksi hyvin ja vastustaja ei, niin silloin se kehittää mielestäni aivan yhtä hyvin, tietyissä tapauksissa jopa paremmin. Tarkoitan, että avauksista ennen pitkää päädytään kuitenkin keskipeliin. Kaikista tutuista avauksista keskipeliä on tutkittu hyvinkin paljon ja erilaiset ideat ja linjat ovat olemassa, ja niistä on helppo saada tietoa. Toisaalta vähemmän tutkitussa avauksessa pelaaja pääsee tutkimaan ihan uutta asemaa itselleen ja miettimään sen heikkouksia ja vahvuuksia. Tällöin pelaajan täytyy itseratkaista, mikä on hyvä idea ja mikä ei, toisin kuin yleisissä avauksissa, missä ideoita on olemassa jo valmiina.

Jos avauksella saavuttaa pisteitä tasaisesti itseään paremmilta ja yhtä vahvoilta, niin mikä avauksessa silloin on pielessä? Eihän voida sanoa, että espanjalaisellakaan pelillä voittaa joka kerta.


Mitä paremmaksi vastustajat tulevat sitä suuremmaksi kasvaa todennäköisyys, että esim. antaessa valkeilla vastustajalleen avausteoreettisen mahdollisuuden saada heti etua aseman ollessa hänelle täysin uusi niin luultavasti hän löytää keinon saada sen! Tämä siksi, että esim. 2600-pelaajalla on parempi asemallinen ymmärrys kuin 2500:lla. Jos siis pelaat valkeilla 1.d4 Rf6 2.Rc3?! olet jo tehnyt virheen monessakin mielessä ja mustalla on avausteoreettisesti parempi mahdollisuus voittaa. Voit pelata 2400-pelajaa vastaan tuota avausta ja koittaa yllättää hänet, mutta samalla pelisi perustuu bluffiin, koska et kuitenkaan voi tietää varmasti pelaako vastustajasi siirtoja, joilla saa jo edun siirrossa 5. Riskit tietenkin kasvavat mitä parempi vastustaja on. Ja muuten: avausteoreettisilla seikoilla, kuten sillä onko etua vai ei, on merkitystä myös käytännön pelin ja lopputuloksen kannalta, etenkin mitä korkeammasta eloluvusta on kyse.


Minä näkisin, että riski kuitenkin pienenee, mitä enemmän itse käy valitsemaansa avausta läpi. Mitä paremmin tuntee oman avauksensa koukerot, niin sitä paremmin on valmistautunut mahdollisiin jatkoihin.

Lisäksi on tietenkin epäloogista, että mikäli pelaamalla avausteoriasta ulos yleisesti olisi niin hyvä keino, niin mikseivät muut, esim. Karttusta 200 eloa vahvemmat pelaajat, tekisi samoin häntä vastaan tai yleensäkin itseään alempilukuisia vastaan? Lisäksi vastustajien pelitason ”alentajat” joutuisivat alituisesti vaihtelemaan epätavallisia avauksiaan, ettei loppujen lopuksi kävisi niin, että vastustaja onkin ennakoinut yllättävän avausvalinnan ja jopa opetellut sitä enemmän kuin sen valitsija! Uskon myös, että pelaa sitten yleisempiä avauksia tai epätavallisempia niin siltikin niihin joutuu käyttämään aikaa. Toki Suomen turnauksissa, etenkin pienemmissä, on varmasti monia pelejä, joissa seuraava kierros alkaa nopeasti edellisen jälkeen eikä vastustajat osittain siksi ole valmistautuneet epätavallisiin avauksiin.

Yleisesti ottaen vahvemmat pelaajathan koittavat pelata toisiaan ulos avausteoriasta ja valmisteluistaan omiin valmisteluihinsa. Tämä kaikki liittyy ajatukseen, että on mahdollisuus ottaa selvää vastustajastaan ja tämän käyttämistä avauksista, tällöin on hyvä treenata sellaisia avauksia joissa uskoo vastustajan olevan heikoimmalla.

Vastaa Viestiin

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Bing [Bot] ja 7 vierailijaa