0-0

[Jussi Salminen]

Viime lauantain JSM-tuloksia katsellessani huomiota kiinnitti eräässä pelissä tulokseksi merkitty 0-0. Voittoa ei ollut jäänyt merkitsemättä, se selvisi ottelun tuloksesta. Mysteeriin tarjosi selityksen nimimerkki "Jykä" KymS:n sivuilla:

4. pöydällä [pelaajat] sopivat sääntöjen vastaisesti tasapelin 19. siirron jälkeen. 20 olisi pitänyt sääntöjen mukaan pelata ennen kuin pelaajat voivat sopia tasapelistä. Sääntö on sinänsä selkeä ja sen piti olla pelaajien tiedossa, onhan asiasta ollut puhetta ja sääntö on ollut voimassa jo useamman kauden ajan. Pelaajat eivät kuitenkaan sääntöä muistaneet joten turnauksen päätuomari tuomitsi pelin päättyneeksi 0:0 kummankin puoleisen sääntörikkomuksen takia. Ottelutulokseen tämä ei vaikuttanut, mutta pelaajien vahvuuslukuihin, niin kotimaiseen kuin kansainväliseenkin lukuun tämä vaikuttaa.

http://kymenshakki.blogspot.com/2019/11 ... isena.html

Aluksi pilkunviilausta: Kyseessä ei ole sääntö, vaan JSM:n kauden 2019-2020 erikoismääräyksissä kerrottu asia. Tämä ero voi olla pieni, mutta mielestäni ei merkityksetön. Erikoismääräysten esipuheesta:

SM-liigassa ei voi sopia tasapeliä ennen kuin molemmat pelaajat ovat siirtäneet laudalla vähintään kaksikymmentä siirtoa.

Shakkisäännöissä on tämmöinen:

9.1.1 Kilpailun erikoismääräykset voivat määrätä, että pelaajat eivät saa sopia tasapelistä ennen tiettyä siirtomäärää tai ollenkaan ilman tuomarin suostumusta.

Shakkisäännöissä on siis maininta tuomarin suostumuksesta, eli jos siirtomäärän rajana olisi vaikkapa 30 siirtoa, pelaajat voisivat sopia tasapelistä 25. siirrossa, jos saavat siihen tuomarin luvan. JSM:n erikoismääräyksissä ei tuomarin suostumusta ole mainittu, joten sitä ei kai ole tarkoitettu vaadittavaksi, vaan mennään tällä yksinkertaisemmalla ja suoraviivaisemmalla tavalla. Tosin liigaotteluissa on tuomari aina paikalla, joten shakkisääntöjen mukaiselle menettelylle tuskin olisi ainakaan tässä mielessä esteitä.

Varsinainen syy tälle tekstille on tasapelin sopimisesta aiheutunut seuraamus. Pidän molempien tuomitsemista hävinneiksi aivan liian kovana rangaistuksena. Muistutuksena vielä yksi lainaus sääntökirjasta:

12.9 Tuomari voi käyttää yhtä tai useampia seuraavista rangaistuksista:
12.9.1 varoitus
12.9.2 ajan lisääminen rikkomuksen tehneen pelaajan vastapelaajan jäljellä olevaan aikaan
12.9.3 ajan vähentäminen rikkomuksen tehneen pelaajan jäljellä olevasta ajasta
12.9.4 pelistä saavutettujen pisteiden lisääminen rikkomuksesta kärsineelle pelissä jaossa olevaan maksimipistemäärään asti
12.9.5 pelistä saavutettujen pisteiden vähentäminen rikkomuksen tehneeltä
12.9.6 pelin häviö (tuomari päättää myös vastustajan tuloksen pelistä)
12.9.7 ennalta määritelty sakko
12.9.8 pelaajan sulkeminen pois yhdeltä tai useammalta kierrokselta
12.9.9 kilpailusta sulkeminen.

Eli tämä tapaus on luokiteltu sellaiseksi, että siinä voidaan hypätä suoraan rangaistukseen numero kuusi ja jättää viisi lievempää käyttämättä. Rangaistuksien pitäisi olla suhteessa tekoihin, eli keskenään yhtä vakavista rikkomuksista seuraa sama rangaistus. En osaa tässä antaa esimerkkiä teosta, josta pitäisi seurata suora häviö, mutta jos tasapelin sopiminen siirtoa liian aikaisin on semmoinen, pitäisi niitä olla aika paljon muitakin, koska kyseinen teko on loppujen lopuksi aika pieni juttu, jossa ei mitään kummoista vilunkia yritetä tehdä.

Kyse on siis JSM:n kilpailumääräysten rikkomisesta. Nämä määräykset laaditaan joka kautta varten erikseen. Yleensä tosin muutoksia tulee havaintojeni mukaan kovin vähän, mutta silti ei ehkä ole täysin realistista odottaa, että pelaajat olisivat perillä jokaisesta kohdasta, ja erityisesti rangaista häviöllä, jos jokin kohta ei olekaan kirkkaana mielessä.

Myös suuremmissa kilpailuissa on käytetty siirtorajoja tasapelien sopimisessa. Shakkiolympialaisissa Batumissa ottelutuomareita ohjeistettiin liian aikaisissa tasapeleissä kertomaan pelaajille, että peli jatkuu. Vasta jos pelaajat olisivat kieltäytyneet pelin jatkamisesta, olisivat kovemmat keinot tulleet käyttöön. Jotta tästä lauantaisesta tuomiosta ei tulisi ennakkotapausta, ehdotan, että asianosaiset valittavat sopivalle taholle päätöksen muuttamiseksi ja pelin lopputuloksen kirjaamiseksi tasapeliksi.

Niin, ja minulla ei ole mitään henkilökohtaista tekemistä asian tai sen osapuolten kanssa. Tässä kiinnostavaa ovat vain säännöt ja niiden tulkinnat.

[sauli.tiitta]

Itse ihmettelen mitä kyseisen liigapelin tuomari teki kun katsoi pelin loputtua pöytäkirjoja? Eikö hänen olisi pitänyt vaatia pelaajia jatkamaan peliä?
Kellojen asettamiset oikeaan asetuksiin tulisi varmaan myös kuulua tuomareille. La 2 liigaottelua pelattiin siirtolaskurin antaessa lisäaikaa kun kelloa oli painettu 40 kertaa. (Ei pitäisi).
Areenalla käsitykseni mukaan la livepeli päättyi 16 siirrossa siirtojen toistolla. Käsittääkseni tuomaria ei pyydetty paikalle toteamaan tilanne vaikka käsittääkseni näin tulisi toimia.

Tällaista liigashakkia...

[Sampsa Nyysti]

"Ottelutulokseen tämä ei vaikuttanut, mutta pelaajien vahvuuslukuihin, niin kotimaiseen kuin kansainväliseenkin lukuun tämä vaikuttaa."

Tämä jäi mietityttämään. Vihjataanko tässä, että peli ei mene laskentoihin vai että peli lasketaan molemmille häviöksi? Jälkimmäiseen minun on mahdotonta uskoa.

[Jyrki Raki]

0:0 tarkoittaa sitä, että laskentoihin menee kummallekin 0 mutta peli on silti pelattu. Siis kyllä, kummallekin menee häviö mikäli tämä tulos jää voimaan. Edit: Ja tämä on siis Fiden elo säännöistä tarkastettu fakta.

t Jyrki

[Eetu Tiiva]

Allekirjoittanut oli tosiaan tuomarina tässä liigaottelussa (SalSK-KymS). Seuraavana hieman selvennystä asiaan, koska on kuitenkin parempi, että asiat selvitetään kuin se, että niistä vain vaietaan.

Eli tosiaan tämä 4. pöydän peli oli molempien pöytäkirjakopioiden perusteella päättynyt tasapeliin mustan ehdotuksesta, kun molemmat olivat pelanneet 19 siirtoparia. Valitettavasti en ollut näköetäisyydellä pelilautoihin juuri sillä hetkellä, kun pelaajat sopivat tasapelistä, koska olin poistunut pelitilasta noin kahden minuutin ajaksi haukkaamaan hieman raitista ilmaa, koska tilanne pelitilassa vaikutti olevan sellainen, että voin olla tämän kaksi minuuttia poissa. Tämä oli selkeästi minun osaltani virhe, pahoittelut siitä. Palattuani pelitilaan huomasin, että peli oli päättynyt ja pelaajat olivat juuri siirtyneet pelitilasta analyysitiloihin. Tässä vaiheessa huomasin pöytäkirjakopioista, että peli oli päättynyt tasapeliin erikoismääräysten vastaisesti liian aikaisessa vaiheessa eikä tuomaria oltu pyydetty/etsitty paikalle.

Koska 20 siirron sääntöön kohdistuvaa rikettä ei ole jouduttu liigassa tietääkseni aiemmin soveltamaan, päädyin tässä kohtaa siihen, että on syytä soittaa kilpailun päätuomarille (Mika Hakala) ja alistaa asia suoraan hänen ratkaistavakseen. Perusteina tähän ainakin se, että ratkaisulla on selkeä ennakkotapausarvo JSM-kilpailun kannalta ja säännön soveltamisesta ei ole annettu liigatuomareille mitään ohjeistusta. En kokenut järkeväksi sitä, että tekisin yksin asiassa jonkin ratkaisun, johon päätuomari joutuisi sitten jälkikäteen ottamaan kantaa.

Sivujuonteena: Ainoa muistikuva, mikä minulla asiasta oli, että aikanaan jossain arvokilpailussa vastaavankaltaisesta rikkeestä peli oli tuomittu 0-0. Jälkikäteen tarkistin, että näin tosiaan oli tapahtunut vuoden 2012 EM-kisoissa Bulgarian Plovidivissa. Peli Rosell-Mamedyarov oli tuomittu 0-0, kun pelaajat olivat sopineet tasapelistä 19 siirtoparin jälkeen. Tosin tasapelin sopimisraja ko. kilpailussa oli 40 siirtoparia. Asiasta löytyy tarkemmin tämän artikkelin takaa: https://en.chessbase.com/post/european- ... tournament

Kuvasin päätuomarille tapahtumat, eli että peli oli päättynyt sopimuksesta tasapeliin 19 siirtoparin jälkeen ja etten ollut juuri sillä hetkellä läsnä, kun peli oli sovittu tasapeliksi. Kuvasin kuitenkin päätuomarille myös näkemykseni siitä, että missään nimessä kyse ei ole nk. "sopupelistä", vaan peli oli selvästi ollut kamppailullinen, joten sinällään tuon 20 siirtoparin säännön taustalla olevaa ideaa ei oltu rikottu, vaikka säännön kirjaimellista muotoa kiistatta olikin. Tämän kuvauksen perusteella päätuomari päätyi siihen ratkaisuun, että peli tuomitaan 0-0.

Näkemykseni mukaan pelin jatkaminen ei ollut tässä tapauksessa vaihtoehto, koska peli on kuitenkin selkeästi jo päättynyt, koska pöytäkirjaan on merkitty tulos ja molemmat pelaajat ovat allekirjoittaneet pöytäkirjat. Tällöin mielestäni pohdittavaksi jää kysymys siitä, mitä shakkisääntöjen luvussa 12 mainituista rangaistuksista tapahtuneeseen sovelletaan.

Osaltani otan vastuun siitä virheestä, että olin juurikin tämän ottelun kannalta kriittisimmän kaksiminuuttisen poissa ja pyydän sitä anteeksi.

Valituksen tekemiseen liittyen: Oman tulkintani mukaan JSM-kilpailussa ei ole käytössä sellaista toimielintä, joka voisi muuttaa kilpailun päätuomarin ratkaisua. Erikoismääräysten kohdassa 10. Protestit todetaan tämän osalta seuraavaa:

Varsinaisista peliin liittyvistä tapahtumista vastalause on ilmoitettava pelipäivänä kilpailun johtajalle sekä
varsinainen perusteltu vastalause on tehtävä kolmen (3) päivän kuluessa sähköpostitse kilpailun
päätuomarille sekä kopiona kilpailun johtajalle. Tuomarin on tehtävä ratkaisunsa seitsemän (7) päivän
kuluessa protestin saapumisesta. Tuomarina toimineen henkilön (päätuomarin tai hänen sijallaan
toimineen jäävittömän tuomarin) päätöksestä voi valittaa shakin kilpailumääräysten kohdan 8 mukaisella
tavalla Shakkituomaritoimikuntaan. Tuomaritoimikunta ei voi muuttaa tuomarin päätöstä.

Ymmärtäisin tämän siten, että tuomaritoimikunta ei voi valituksesta tätä 0-0 -päätöstä kumota, mutta sen sijaan se voinee ottaa kantaa tämän ratkaisun ennakkotapausarvoon ja antaa tätä erikoismääräysten kohtaa koskevaa tulkintaohjeistusta jatkoa ajatellen. Heti en ainakaan keksi mitään muuta toimielintä, joka tätä ratkaisua voisi jollakin tavalla käsitellä.

Vahvuuslukulaskentaspekulaation osalta vahvistan sen, että tällä tuomiolla peli menee molempien häviönä myös vahvuuslukulaskentaan. Kirjoitan tähän perusteluja huomenissa.

-Eetu Tiiva

[Eetu Tiiva]

Päivä ehtikin jo vaihtumaan, niin selvitellään nyt vielä hieman tätä vahvuuslukuasiaa:

FIDEn laskentasäännöissä sanotaan seuraavasti:

"5. Unplayed Games
5.1 Whether these occur because of forfeiture or any other reason, they are not counted. Any game where both players have made at least one move will be rated."

Eli mikäli yksi siirtopari on pelattu, peli lasketaan vahvuuslukuihin.

Sitten shakin säännöistä luvusta 12
12.9 Tuomari voi käyttää yhtä tai useampia seuraavista rangaistuksista:
12.9.5 pelistä saavutettujen pisteiden vähentäminen rikkomuksen tehneeltä
12.9.6 pelin häviö (tuomari päättää myös vastustajan tuloksen pelistä)

Ja vielä luvusta 9 tämä tasapelisääntöä koskeva säännös:
9.1.1 Kilpailun erikoismääräykset voivat määrätä, että pelaajat eivät saa sopia tasapelistä ennen
tiettyä siirtomäärää tai ollenkaan ilman tuomarin suostumusta.

Eli rangaistava teko on tuo liian aikainen tasapelin sopiminen ja siitä on päädytty rankaisemaan molempia pelaajia pelin häviöllä. Mustan tekemä sääntörike on liian aikainen tasapeliehdotus ja valkean rike on se, että hän on siihen suostunut.

Koska peli on kestänyt yli yhden siirtoparin, se toimitetaan ainakin elolaskentaan tuolla tuloksella, jos päätuomarin ratkaisua ei muuteta. Selolaskennan osalta en osaa varmasti sanoa, mutta jos minun pitäisi veikata, niin uskoisin asian menevän samalla tavalla. Asiasta tietävät tahot oikaiskoon, jos veikkaukseni onkin väärä.

Sivujuonteena: Ainoa muistikuva, mikä minulla asiasta oli, että aikanaan jossain arvokilpailussa vastaavankaltaisesta rikkeestä peli oli tuomittu 0-0. Jälkikäteen tarkistin, että näin tosiaan oli tapahtunut vuoden 2012 EM-kisoissa Bulgarian Plovidivissa. Peli Rosell-Mamedyarov oli tuomittu 0-0, kun pelaajat olivat sopineet tasapelistä 19 siirtoparin jälkeen. Tosin tasapelin sopimisraja ko. kilpailussa oli 40 siirtoparia. Asiasta löytyy tarkemmin tämän artikkelin takaa: https://en.chessbase.com/post/european- ... tournament

Todettakoon, että myös tämä peli meni laskentaan tuloksella 0-0, eli molempien häviönä.

-Eetu Tiiva
Suomen FIDE-laskentahenkilö

EDIT: Toimiva linkki: https://en.chessbase.com/post/european- ... tournament

[Jussi Salminen]

Kiitos Eetu Tiivalle pitkästä ja perusteellisesta vastauksesta. Se sisältää tosin kaksi jotakuinkin huterasti argumentoitua kohtaa:

Sivujuonteena: Ainoa muistikuva, mikä minulla asiasta oli, että aikanaan jossain arvokilpailussa vastaavankaltaisesta rikkeestä peli oli tuomittu 0-0. Jälkikäteen tarkistin, että näin tosiaan oli tapahtunut vuoden 2012 EM-kisoissa Bulgarian Plovidivissa. Peli Rosell-Mamedyarov oli tuomittu 0-0, kun pelaajat olivat sopineet tasapelistä 19 siirtoparin jälkeen. Tosin tasapelin sopimisraja ko. kilpailussa oli 40 siirtoparia. Asiasta löytyy tarkemmin tämän artikkelin takaa: https://en.chessbase.com/post/european- ... tournament

Kyseessä ei ole vastaavankaltainen rike. Salossa oltiin siirron päässä, tuossa paljon kauempana. Lisäksi kyseessä olivat ammattilaiset, ja vaikka liigassa paljon hyviä pelaajia onkin, on se loppujen lopuksi amatöörisarja. Plovdivissa oletettavasti oli näistä erikoisuuksista tiedotettu pelaajille kisojen avajaisissa (jotkut osasivat toistaa asemaa kolmesti ja kutsua sitten tuomarin paikalle), mutta liigassa moista tuskin on harjoitettu missään vaiheessa.

Valituksen tekemiseen liittyen: Oman tulkintani mukaan JSM-kilpailussa ei ole käytössä sellaista toimielintä, joka voisi muuttaa kilpailun päätuomarin ratkaisua. Erikoismääräysten kohdassa 10. Protestit todetaan tämän osalta seuraavaa:

Varsinaisista peliin liittyvistä tapahtumista vastalause on ilmoitettava pelipäivänä kilpailun johtajalle sekä
varsinainen perusteltu vastalause on tehtävä kolmen (3) päivän kuluessa sähköpostitse kilpailun
päätuomarille sekä kopiona kilpailun johtajalle. Tuomarin on tehtävä ratkaisunsa seitsemän (7) päivän
kuluessa protestin saapumisesta. Tuomarina toimineen henkilön (päätuomarin tai hänen sijallaan
toimineen jäävittömän tuomarin) päätöksestä voi valittaa shakin kilpailumääräysten kohdan 8 mukaisella
tavalla Shakkituomaritoimikuntaan. Tuomaritoimikunta ei voi muuttaa tuomarin päätöstä.

Ymmärtäisin tämän siten, että tuomaritoimikunta ei voi valituksesta tätä 0-0 -päätöstä kumota, mutta sen sijaan se voinee ottaa kantaa tämän ratkaisun ennakkotapausarvoon ja antaa tätä erikoismääräysten kohtaa koskevaa tulkintaohjeistusta jatkoa ajatellen. Heti en ainakaan keksi mitään muuta toimielintä, joka tätä ratkaisua voisi jollakin tavalla käsitellä.

Erikoismääräysten lainatussa kohdassa käsitellään vastalauseen käsittelyä. Tietääkseni mitään vastalausetta ei ole vielä tehty, mutta jos sellaisen joku tekee, tuntuisi aika erikoiselta, jos päätuomari sitä käsittelisi, koska johan hän on asiasta kerran mielipiteensä kertonut, ja vastalause kohdistuisi siksi hänen tekemäänsä ratkaisuun. Sinänsä on aika outoa, että JSM on jotenkin erikoistapaus näissä tuomariasioissa, kun päätuomarista (tai hänen sijallaan toimivasta) on tehty erehtymättömiä; mikä merkitys shakkituomaritoimikuntaan valittamisella on, jos se ei voi johtaa päätöksen muuttumiseen? Shakin kilpailumääräykset Suomessa -nimisessä, SSL:n sivuilla olevassa dokumentissa kerrotaan tämmöistä:

8. Kilpailutoimikunta ensimmäisenä asteena ja kilpailun tuomari toisena asteena ratkaisee kaikki kilpailua koskevat valitukset ja erimielisyydet.

Jos tuomarin päätös on ilmeisen virheellinen, niin asia voidaan jättää shakkituomaritoimikunnan ratkaistavaksi, joka voi purkaa tuomarin päätöksen. Mikäli tuomarin päätös puretaan, samalla päätetään purkamisen mahdollisista seuraamuksista. Kilpailun tuomarin ja kilpailutoimikunnan tehtävät on määrätty shakkisäännöissä sekä FIDEn turnausmääräyksissä.

Pidän näitä kilpailumääräyksiä velvoittavampina kuin JSM:n vastaavia. Jos olen väärässä, pelaajien oikeusturva JSM:ssä ei näyttäisi olevan kovin kummoinen.

Onko tehty päätös sitten "ilmeisen virheellinen"? Kuten edellä jo kerroin, rangaistusten tulisi olla oikeassa suhteessa toisiinsa. JSM-erikoismääräyksissä eikä tietääkseni missään muuallakaan ole määritelty rangaistusta tasapelin sopimisesta liian aikaisin. Siksi pitää yrittää vertailla muihin tekoihin ja niistä annettuihin rangaistuksiin. Tasapelin tarjoaminen vastustajan siirtovuorolla on tunnetusti vastustajan häiritsemistä - eli siinä teossa on uhri - mutta sitä saa tehdä aika monta kertaa ennen pelin häviöksi tuomitsemista. Sitä vastoin tässä tasapeli-gatessa ei ole uhria, mutta silti rangaistus paljon kovempi.

Lyhyt poissaolo sattui tosiaan harmilliseen hetkeen, mutta ei se mielestäni sittenkään ole se isoin ongelma. Jos olisin itse ollut vastaavassa tilanteessa, olisin varmaan joko antanut pelaajille varoituksen (ja jättänyt tuloksen ennalleen) tai ehdottanut pelaajille, että he kirjoittavat pöytäkirjaan yhden siirtoparin lisää, jolloin saadaan 20 siirtoa täyteen ja kilpailumääräysten kirjain täytettyä. Ongelma on, että tehty päätös ei perustu mihinkään sääntökohtaan, vaan on yhden henkilön näkemys, eikä sitä muka olisi mahdollista muuttaa, koska... Niin, miksi?

Lopuksi lainaus Olaus Petrin tuomarinohjeista 1500-luvulta:

Mikä ei ole oikeus ja kohtuus, se ei saata olla lakikaan.

[Eetu Tiiva]

Kiitokset Jussi Salmiselle tarkoista huomioista.

En tiedä, miten hyvin liigassa on tiedotettu tuosta oikeaoppisesta menettelystä siinä tilanteessa, että tasapeli on syntymässä ennen kuin 20 siirtoparia on täynnä, mutta tämän viikonlopun jälkeen siihen tultaneen kiinnittämään tarkempaa huomiota.

Luettuani nuo argumentit täytynee todeta, että JSM-erikoismääräykset ovat tosiaan ristiriidassa Suomen kilpailumääräysten kanssa ainakin siltä osin, että tuomaritoimikunnalla ei olisi oikeutta muuttaa tuomarin päätöstä JSM-kilpailussa. JSM-toimikunta ottanee tästä kopin, ja selvittää tuon ristiriitaisuuden poistamista erikoismääräyksistä. Muutenkin tuo erikoismääräysten protesteja koskeva luku vaikuttaa vaativan hieman selvennystä.

Tulkitsisin, että tällaisessa tapauksessa kirjallinen vastalause tulisi tehdä viimeistään huomenissa, mutta käytännössä sen käsittely siirrettäisiin suoraan Shakkituomaritoimikunnalle valituksena päätuomarin päätöksestä.

Olen lisäksi henkilökohtaisesti sitä mieltä, että yleisesti pelaajien oikeusturvan kannalta paras vaihtoehto on se, että menettely olisi Suomen kilpailumääräysten mukainen, eli myös päätuomarin päätöksestä voisi valittaa Shakkituomaritoimikuntaan, ja päätös olisi muutettavissa ilmeisen virheen tullessa kyseeseen. Tällöin vältetään tilanne, jossa päätuomari tai hänen sijaisensa voi tehdä päätöksen, josta ei voida valittaa käytännössä mihinkään.

[sauli.tiitta]

Kiitos Eetu tuomarin näkökulmasta asiaan. Minua kiinnostaa missä vaiheessa peli on päättynyt, silloin kun pelaajat kättelevät pelin päättymisen jälkeen vai silloin kun nimet ovat pöytäkirjassa? Minusta on kohtuutonta vaatia tuomarin olevan niin nopea liikkeissään että ehtisi kättelyn ja allekirjoitusten väliin pelilaudalle. Tämä voi usein olla ohi viidessä sekunnissa. Myös kun tuomarin velvollisuuksiin kun tulee tarkkailla pelin laillisuuden toteutumista, niin jos ajatellaan että pelaaja tekee laittoman matin siirrossa 19. niin onko pelin lopputulos sinetöity kättelyn jälkeen vai papereiden allekirjoittamisen jälkeen vai sitten kun tuomari on ehtinyt paikalle toteamaan pelin loppuaseman laillisuuden?

Vaikka tuomari en olekaan niin minusta peli ei ollut ohi tasapelin suhteen kun 20. siirtoa ei tullut täyteen ja olisin pyytänyt pelaajia palaamaan jatkamaan peliä. Näin vaikka sellaisella lausunnalla että "tulen raportoimaan että pelaajat yrittivät lopettaa pelin alle 20. siirtoon mutta pyysin pelaajia jatkamaan peliä asemasta johon jäivät." Eli olisin jättänyt takaportin sille, että peli on kenties jo päättynytkin. Ja katsonut miten tähän sitten jälkikäteen tilanteeseen suhtaudutaan.

Joka tapauksessa pyydän SM liigan tuomareille toimittamaan (tuomaritoimikunta tai vastaava elin tehneen) jatkossa kirjallisen listan asioista joita heidän tulee aina sanomaan ennen jokaista liigakierrosta, mm. elektronisten laitteiden käytöstä, tasapelin sopimisesta ja myös miten tulee toimia tasapelin vaatimisen kanssa mikäli sama asema tulee toistumaan kolmannen kerran ennen 20. siirtoa. Itse hataran muistikuvani mukaan tässä tulisi kääntyä tuomarin puoleen kun omalla siirtovuorollani asema on toistumassa kolmannen kerran. Myös listassa olisi ehkäpä hyvä lisätä maininta että aina kun pelaajat ovat lopettamassa peliä SM-liigassa tavalla tai toisella niin ennen allekirjoituksia JOKAISEN pelin suhteen tuomarin pitää käydä katsomassa pelitilanne ENNEN kuin pelaajat laittavat nimet pöytäkirjaan. Tällainen maininta olisi hyvä luoda jotta tuomarilla on mahdollisuus todeta ettei peli ole loppunut laittomalla siirrolla tai liian aikaisin. Kun tuomarin on aina oltava paikalla niin miksi SM-liigamme ei käyttäisi hänen palveluksiaan tällä tavalla?

Terv. Sauli

[Joose Norri]

Olen lisäksi henkilökohtaisesti sitä mieltä, että yleisesti pelaajien oikeusturvan kannalta paras vaihtoehto on se, että menettely olisi Suomen kilpailumääräysten mukainen, eli myös päätuomarin päätöksestä voisi valittaa Shakkituomaritoimikuntaan, ja päätös olisi muutettavissa ilmeisen virheen tullessa kyseeseen. Tällöin vältetään tilanne, jossa päätuomari tai hänen sijaisensa voi tehdä päätöksen, josta ei voida valittaa käytännössä mihinkään.

Tähän yleisempänä lisäyksenä, että henkilökohtaisessa SM-turnauksessa on erikoismääräyksissä useana vuonna mainittu, että tuomarin päätökset ovat lopullisia. Vuoden 2014 kilpailun yhteydessä muistutin lehdessä vetoomustoimikuntaperinteestä, jota ei Suomessa ole käytetty pariin shakkisukupolveen, muualla ja FIDEnkin kilpailuissa yleisesti, mutta tuomaritoimikunnan ajattelisi olevan vastaava.