Muutos nopean shakin sääntöihin 2023

[Simo Torkkola]

FIDE:n shakkisääntöihin on tullut muutoksia vuoden 2023 alussa. Shakkiliiton tiedotteen mukaan merkityksellisin on, että havaitusta ja korjattavasta laittomasta siirrosta nopeassa shakissa vastustaja saa hyvityksenä vain yhden minuutin lisäaikaa, aiemmin kaksi minuuttia. Mikähän on vähennyksen taustalla ja perusteena? Yhden minuutin lisäaika tuntuu mitättömältä seuraamukselta. Ajatellaan vaikka tilannetta, jossa pelaaja A pelaa vain inkrementin varassa tukalassa asemassa, mutta vastustajalla B on runsaasti aikaa, selkeä ja helposti toteutettava pelisuunnitelma. Mieleen tulee, että tämä sääntömuutos saattaa jopa houkutella jotain pelaajaa tekemään virhesiirron, niin saa helposti muutaman minuutin lisäaikaa pohtia asemaa vastustajan pysäyttäessä kellon, kutsuessa tuomarin paikalle, joka toteaa virheen tapahtuneen ja tuomari "räpeltää" kelloon minuutin lisää. Tällöin seuraamukseksi jää käytännössä vain uhka siitä, että toisesta virhesiirrosta häviää pelin.

[Arto Lindholm]

Eikö 1 minuutti sitten riitä? Pitäisikö tehdä sääntö niin, että se on joko kerrasta poikki tai otetaan minuutti pois virheentekijältä?

[Petri Pitkänen]

varmaankin siksi, että saatu lisäaika on hieman paremmin suhteessa peliaikaan. Jos klassisessa saa 2 minuuttia niin saman suuruinen hyvitys nopeassa on silloin paljon merkittävämpi. Ja se vielä uudellakin säännöllä suhteessa isompi, mutta tuon tarkempi säätäminen ei liene järkevää.

Normi tilanteessa peliin aiheutunut katko varmaan yli tuon yhden minuutin kun odotellaan toimitsijaa. Joka vielä joutuu naputtelemaan sitä kelloa jonkun aikaa.

[Eetu Tiiva]

FIDEn sääntötoimikunnassa yksi keskeinen peruste muutokselle oli se, että haluttiin yhdenmukaistaa nopean shakin säännöt ja FIDEn pikashakkisäännöt. Ennen muutosta ainoa ero näiden sääntöjen välillä oli tämä minuutin ero aikasanktiossa, joka määrätään laittomista siirroista ja niihin rinnastettavista toimenpiteistä.

varmaankin siksi, että saatu lisäaika on hieman paremmin suhteessa peliaikaan. Jos klassisessa saa 2 minuuttia niin saman suuruinen hyvitys nopeassa on silloin paljon merkittävämpi.

Tämä on hyvä käytännön pointti. Vaikka nopea shakki onkin sääntöjen valossa kaikkea yli 10 minuutin ja alle 60 minuutin väliltä, on pelaajakohtainen miettimisaika aika harvassa nopean shakin kisassa yli 30 minuuttia. Tällöin aikakontrolli on lähempänä pikashakkia kuin normaalia shakkia, jolloin yhdenmukaistusta pikashakkisääntöjen kanssa voitaneen pitää perustellumpana valintana.

Ajatellaan vaikka tilannetta, jossa pelaaja A pelaa vain inkrementin varassa tukalassa asemassa, mutta vastustajalla B on runsaasti aikaa, selkeä ja helposti toteutettava pelisuunnitelma. Mieleen tulee, että tämä sääntömuutos saattaa jopa houkutella jotain pelaajaa tekemään virhesiirron, niin saa helposti muutaman minuutin lisäaikaa pohtia asemaa vastustajan pysäyttäessä kellon, kutsuessa tuomarin paikalle, joka toteaa virheen tapahtuneen ja tuomari "räpeltää" kelloon minuutin lisää. Tällöin seuraamukseksi jää käytännössä vain uhka siitä, että toisesta virhesiirrosta häviää pelin.

Kun näitä sääntöjä ylipäätään tarkastellaan, on tarpeen korostaa, että kaikissa pelimuodoissa FIDEn sääntöjen lähtökohta on ns. aktiivinen tuomari, joka ensinnäkin valvoo pelejä ja toisekseen puuttuu aktiivisesti kaikkiin pelin aikana tapahtuviin epäsäännöllisyyksiin niitä havaitessaan. Toinen keskeinen lähtökohta on se, että tuomareita on riittävästi, jotta pelejä pystytään tosiasiallisesti valvomaan. Nopeassa shakissa FIDEn suositus taitaa olla max. 30 pelaajaa/tuomari, jos oikein muistan. Tällä pyritään turvaamaan sitä, että virhesiirtoihin puuttuminen ja aikojen korjaaminen voi tapahtua sujuvasti. Tämä ei toki aina istu kotimaisiin kisoihin, jossa pelaajamäärä saattaa olla selvästi suurempi suhteessa tuomareiden määrään.

Mitä tulee noihin taktisiin virhesiirtoihin, niin kieltämättä niillä voi tahallisesti pyrkiä saavuttamaan jonkinasteista hyötyä. Oma sääntötulkintani on kuitenkin se, että tällainen taktinen virhesiirto voidaan tapauskohtaisesti tulkita myös epäurheilijamaiseksi käytökseksi, jolloin ei ole enää pakko pitäytyä yksinomaan virhesiirtoa koskevassa seuraamuksessa. Sen sijaan voidaan täydentävästi soveltaa epäurheilijamaisuuden yleistä kaatoluokkaa, eli shakin sääntöjen kohtaa 11.1:

11.1: Pelaajat eivät saa tehdä mitään sellaista, joka pilaisi shakin maineen.

Tämän rikkomisesta voidaan nimittäin rangaista millä tahansa shakkisääntöjen kohdan 12.9 mukaisella tavalla, joista tällaisessa tapauksessa Arton kysymystä mukaillen kyseeseen voisikin tulla esimerkiksi todella vähän käytetty sääntökohta 12.9.3:

12.9.3: Ajan vähentäminen rikkomuksen tehneen pelaajan jäljellä olevasta ajasta

Tätä näkemystä perustelen sillä, että tuomarin roolina on yleisesti valvoa, että sääntöjä noudatetaan. Toisaalta tuomarin roolina on myös turvata reilu peli. Tähän ajatukseen soveltuu huonosti se, että pelaaja voisi saavuttaa hyötyä rikkomalla tahallisesti sääntöjä. Edellä kuvatun ajatusketjun soveltaminen toki edellyttää lähtökohtaisesti sitä, että tuomari on aktiivisesti seurannut pelejä ja on havainnut tilanteen. Toisekseen tämä vaatii tuomarilta myös pelisilmää, jotta tilanteen osaa tulkita oikealla tavalla.

Lopuksi vielä yleisemmin kellojen aikakorjauksista:

Aina kannattaa ennen kisaa käydä kaikkien toimihenkilöiden kanssa läpi, kuinka kellojen aikoja korjataan. Etenkin, jos kyseessä on kisa, jossa aikakorjauksia voi tulla tehtäväksi isompikin määrä. Tällöin aikojen korjaaminen on paljon sujuvampaa ja nopeampaa kisan aikana.

Ja läpi käyminen tarkoittaa sitä, että kukin toimitsija ihan omakätisesti harjoittelee aikojen korjaamista kellolla. Selvästi parhaiten digitaalisten shakkikellojen käyttöä nimittäin oppii yllättäen käyttämällä niitä. Vaikeaa aikojen korjaaminen ei ole, kunhan vain käytännössä tietää, miten se tapahtuu.

[Esko Virtanen]

Kilpailun erikoismääräyksissä voidaan Suomessa määritellä useita poikkeuksia suuntaan sun toiseen, mikäli kilpailua ei toimiteta FIDEn vahvuuslukulaskentaan.