Shakkiareena muuttamassa uusiin tiloihin

[Pekka Pietinen]

Areenalla shakinpäivänä on kovasti puhetta ollut parkkipaikoista, ilmaisia parkkipaikkoja ei ole lähellä, sen voi mm. todeta tästä https://www.hel.fi/static/hkr/pysakoint ... kartta.pdf

Kiitoksia Saulille linkityksistä. Muutosvastarinta tällaisissa asioissa on aika luonnollista. Shakipelaajat ovat tunnetusti konservatiivista porukkaa.

Mutta kovasti minua ihmetyttää noin hirvittävä huoli oman auton parkkipaikoista. Eikös shakinpelaajat ole kuulleet ilmastonmuutoksesta ja siitä, että yksityisautoilu on yksi pahimpia hiilidioksidin tuottajia kaupungeissa. Shakin imagon ja maineen kannalta olisi tosi tärkeätä profiloitua joukkoliikenteen suosijana ja yksityisautoilun hillitsijänä. Sen vuoksi parkkipaikat eivät todellakaan ole se tärkein asia uutta pelipaikkaa valittaessa.

Tässä vielä yksi linkki, siltä varalta, että joku ei ole ikinä kuullutkaan ilmastonmuutoksesta ja yksityisautoilun turmiollisuudesta maapallolle.
https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuut ... kenne.html

[sauli.tiitta]

Tein hätäisesti ja nopeasti kyselyn johon vastaamalla voi vaikuttaa minun mielipiteeseeni pitäisikö pysyä Shakkiareenalla vai lähteä muualle.
Tähän voi vastata ja lupaan levittää vastaukset HSL:n ja SSL:n halltuksen jäsenten tietoisuuteen.
https://docs.google.com/forms/d/e/1FAIp ... _form_link

Sen vielä lisään että pikaiset vastaukset ovat tärkeitä siinä mielessä että HSL kokoontuu tiistaina ja tarkoituksena tällöin on saavuttaa HSL:n oma näkemys muuttoon koskien Alppikatu 17 tilaa.

Voin sittenkin olla väärässä parkkipaikkojen ilmaisuudesta, sillä voi olla että pelipaikan lähellä on lauantaisin parkkeeraus ilmaista, sunnuntaisin parkkipaikat ovat ilmaisia. Mutta kenties vapaita parkkipaikkoja voi olla vaikeampi löytää viikonloppuisin mikäli ne ovat lauantaisinkin ilmaisia. Perjantaina parkkipaikat ovat joka tapauksessa maksullisia klo 21 saakka. Tarkistan parkkeerauksen maksullisuuden ylihuomenna tiistaina. Toki joku muukin voi kertoa onko Alppikatu 17 edessä lauantaisin ilmainen parkkeeraus lauantaisin mikäli on huudeilla.

[Panu Laine]

Katsoin google-mapsilla, oma matka-aikani kotoa autolla nousee 40%, jos pelitilat siirtyvät Pitäjänmäestä Alppilaan. Julkisilla matka-aika on 160% lisää autoon verrattuna (siis yli 2,5-kertainen), joten tässä yksi syy autolla kulkemiselle Areenalle. Monesti hoidan muitakin asioita ja/tai tarjoan kyytiä muille samoilla reissuilla (kuten tänään annoin yhdelle kyydin, kävin kahdessa eri paikassa olevassa kaupassa). Mutta - kyllä - ilmastonmuutos on myös vakava asia, vaikka en usko itse pystyväni siihen merkittävästi vaikuttamaan valinnoillani Shakkiareenalle kulkemisessa.

Aikaisemmin tässä ketjussa kirjasin omia ajatuksiani Areenan valinnan kriteereiksi. Nähtyäni tänään uuden tilan pohjapiirroksen pyydän valitsijoita pohtimaan, miten joukkuekilpailuja käytännössä hoidetaan Alppilan tilassa? Neljän laudan levyisiä pöytätiloja ei ole montaakaan ko tilassa, joten joukkueet käytännössä ripotellaan hajalleen. Tätä voi pohtia JSM -näkökulmasta ja esim. HSL:n joukkuepikapelien ns. kiertävän systeemin pyörittämisen näkökulmasta. Yhtenäinen suorakaiteen muotoinen tila antaa paljon paremmat edellytykset tällaiselle toiminnalle. Tilaan oli hahmoteltu 34 pelipöytää (siis 68 pelaajaa), nykyinen JSM-päätöstilaisuus liigan osalta on 48 pelipöytää (siis 96 pelaajaa) ja esim. viime lauantain JSM-kierroksella oli areenalla ollut 112 pelaajaa pelaamassa. HM-joukkue-blixtit tarvitsevat 32 pöytää, joten ne mahtuvat. Nykymuotoiset JSM-peluutukset vähintäänkin muuttavat muotoaan ja väistämättä tällaisista syistä myös tilan vuokraajan tulot pienenevät merkittävästi. Jos yhtenäisiä JSM-päättäjäisiä halutaan jatkossa pitää sitten jossakin muualla, täytyy mukaan laskea ainakin pelivälineiden siirto, digilautojen siirto jne.

Kolmas "use case" on SM-kilpailut. Miten uudessa tilassa järjestetään viime vuosina usein Areenalla pelatut SM:t (siis Yleinen saarja, naisten sarja, S50 ja S65) siten, että pelaajat mahtuvat mukavasti, katsojat mahtuvat "lippusiiman taakse" katsomaan. Miten tähän sopivat analyysitilat ja yleisesti käytetyt live-lähetykset samoissa tiloissa, kommentaattorin tilat (äänieristettyä tilaa en tunnistanut uuden tilan pohjapiirustuksessa). Tämä tuo mieleen myös ne tilanteet, joissa on tarvetta pitää kokouksia samaan aikaan, kun tarvitaan tilaa pelaamiseen.

Tänään kuulemani perusteella nykyinen tilakustannus on 1750 eur/kk (sisältää sähkön ja internetin), uuden kustannus on 1900 eur/kk, jonka päälle tulee sähkö ja internet. Uskoakseni kohtuuhinta Alppilassa/Kalliossa. Lisäksi - jos ei Areenalla olevia varastoituja tavaroita kuten mm. Keskusshakkiliiton pöytäkirjat jne dokumentaatiota heitetä roskiin - epäilen tarvittavan lisää varastotilaa. Edelleen, jos SSL:n ja HSL:n toimistot tarvitaan jatkossakin, myös niille tarvittaneen lisää tilaa jostakin muualta. Ihan kustannusneutraaliksi en tätä kustannusta näe, mutta voin toki olla väärässä. Itse muutto on myös kustannus, uuden tilan remontti on kustannus (työ ehkä "ilmaista", materiaalit eivät ainakaan), myös Areenan ennallistamisen työt poismuuton yhteydessä pitänee laskea kustannuksiin mukaan.

Parkkipaikoista on puhuttu aika paljon tässä ketjussa aikaisemmin. Alueella ei ole ilmaisia parkkipaikkoja, pelitilan välittömässä läheisyydessä on kadunvarsipaikkoja - eli ei runsaasti. Ainakin Linnanmäen paikoitusalueella on tilaa, kävelymatkaa noin kilometri, noin 14 minuuttia. Saulin liittämässä kartassa näkyy, että maksimiparkkiaika lähellä on 1-2 tuntia, joten pelitilasta poistumisia tulee parkkimittareille paljon. Ehkäpä nämä sähköiset parkkisovellukset sallivat pysäköinnin kerralla pidemmäksi aikaa - joku asiaa paremmin tunteva voinee vahvistaa. Kaikilla ulkopaikkakuntalaisilla ei välttämättä sovelluksia ole.

Itse käyn Areenalla noin 30 kertaa vuodessa. Jos ajattelee, että kertakäynti on keskimäärin 4 tuntia, tunnin paikoitus maksaa 2-vyöhykkeellä 4 eur, niin tästä tulee 480 eur parkkikuluja vuodessa. Tätä voisin pitää jo melko olennaisena käyttäjän kustannuksen nousuna. Kyllä, julkisilla liikennevälineillä kulkiessa ei ole parkkihuolia ja -kustannuksia, jos ratkaisu muuten on sopiva. Toisaalta esim. JSM-kierroksen yhteydessä ainakin osa kaukomatkalaisista tulee omilla autoilla Turusta, Tampereelta, Salosta, Kotkasta, Joensuusta, Jyväskylästä, Karjaalta jne, joten heille autottomuus ei ehkä ole luonnollinen vaihtoehto.

Laskelmat ovat tietysti vain omaan tilanteeseeni ja on varmasti monia, joille uusi sijainti on jopa kävelymatkan päässä. Hiomotie ei sitä varmaan ole juuri kenellekään. Todennäköisesti, jos laskettaisiin vaikkapa jokaisen kävijän matkan muutos, pidän todennäköisenä, että kokonaismatka pienenee, koska kaavailtu uusi tila on lähempänä Helsingin keskustaa. Ehkäpä ylläesittämäni näkökohdat on jo otettu huomioon, mutta en vain tiedä tätä, kun en ole mukana SSL:n tai HSL:n toiminnassa. Nämä ajatukset kuitenkin tulivat mieleen päivällä tilaesitystä kunnellessani ja ajattelin ne jakaa kanssanne tässä keskusteluketjussa.

Tehkää viisaita päätösksiä HSL:n ja SSL:n hallituksissa.

Panu

[sauli.tiitta]

Nyt on kivasti 60 vastausta tullut tekemääni kyselyyni. Päälimmäisenä puolena on tullut esiin se, että ainakaan liikaa ei olla suullisesti kehuttu Areenaa (ainakaan minulle HSL:n varapuheenjohtajan ominaisuudessa). Luultavasti suljen kyselyn huomenna tiistai-iltana ja sen jälkeen harkitsen kyselyn tulosten keskiarvojen kertomiset jopa tänne Foorumillekin. Täytyy tästä ajatuksesta jutella HSL:n hallituksen kanssa.

Hyviä kommentteja on ollut vapaakentässäkin. Näistä kerron että ilmanvaihto on ollut joidenkin mielestä puutteellista, itse kun pelaan Areenalla niin nenä alkaa melkein aina tiputtamaan nestettä ja nenäliinalle on minulla käyttöä. En tiedä sitten miten yleistä tämä on. Uudessa tilassa on pätevän näköiset ilmastointiputket mutta tosi testiin näitä on mahdotonta laittaa ennen kuin mahdollisesti tila olisi tupaten täynnä.

Yksittäinen mielenkiintoinen kommentti tekstikentässä vapaasti käännettynä oli että vaikka Shakkikoti Merihaassa (1994-2011) oli vaatimatton pelipaikkana niin hyvän sijainnin takia se oli parempi pelipaikkana kuin (tasokkaampi?) Shakkiareena. Mutta tämä siis yksittäinen kommentti, ei valtavirtaa.

Terv. Sauli Tiitta

[Mikael Nouro]

Onko otettu huomioon kohta alkava mittava Hämeentien remontti, joka vaikeuttaa liikkumista entisestään?

[Seppo Karasmäki]

Viikonlopun aikana saamiini lukuisiin yhteydenottoihin vastaan nyt myös täällä foorumilla.

Shakkiareenan muutosta sain ensimmäisen tietoni täällä foorumilla tämän ketjun avausviestissä, sen luettuani ajattelin, että mitä v......

Avausviestissään Riikka Wulff kirjoittaa, että aloite on tullut HSL:n hallituksen toiveesta, näin asia ei ole.

Vaikuttaa siltä, että SSL:n ja HSL:n hallituksissa vaikuttava HSK:n edustaja oikoo hieman mutkia ja vie SSL:n hallitusta kuin pässiä narussa tämän asian tiimoilta.


Avoimin mielin, mitään salaamatta tai pois jättämättä.

Terveisin Seppo Karasmäki


P.S Aikoinaan Alppikatu 17 sijaitsi kuuluisuutta saanut aikuisviihderavintola Pikku Pietari.

[Henrik Järnström]

On valtava munaus siirtää Shakkiareena Alppikadulle. Toivottavasti asia voidaan estää! Nykyinen Shakkiareena on paljon parempi!

Alppikadun tilat ovat liian pienet ja niiden muoto on epäkäytännöllinen.

Suurin ongelma on parkkipaikkojen puute. Jos parkkipaikan vahingossa löytää, niin se on hyvin kallis. Nykyinen Shakkiareena voittaa tältä osin 10 - 0!

Alppikadulle muutto aiheuttaa varmaan pelaajakadon; en itse tule sinne pelaamaan.

Uuden sijainnin puolustaminen ympäristöpäästösyillä on lähinnä lapsellinen. Ympäristöpäästösota on jo hävitty USA:n, Kiinan ja monen Aasian maan toimesta. Shakkiliiton tai Suomen tai EU:n toimet ovat lähes merkityksettömät. Julkaisen tästä asiasta erikseen Kauppalehdessä 2017 ilmestyneen artikkelin.

[Henrik Järnström]

Ilmastovouhotus on iso vitsi
Päästöjen suhteen olemme menettäneet pelin.”
Palasin kotiin Intian-matkalta ja laitoin TV:n päälle. Siellä puhuttiin, kuinka Pohjoismaissa asuvien on myllättävä täysin arkensa globaaleissa ilmastotalkoissa. Naurahdin ääneen. Mietin, että lopettaisivat tuon vouhotuksen, koko juttuhan on iso vitsi.

Jo lyhyt kiertomatkailu Intiassa ja varsinkin sen saasteiden myrkyttämässä pääkaupungissa New Delhissä riitti kirkastamaan asian: päästöjen suhteen olemme menettäneet pelin. Mikään ei voi pelastaa ilmastoa, elleivät miljardit ihmiset Aasiassa muuta radikaalisti käytöstään.
Suomen vuotuiset hiilidioksidipäästöt ovat 56 miljoonaa tonnia ja ne laskevat kuuden prosentin tahtia. Intian päästöt ovat 2,5 miljardia tonnia ja ne kasvavat reilun viiden prosentin tahtia, eli vuodessa yli kaksi kertaa koko Suomen päästöjen verran.

Intian talous kasvaa seitsemän prosentin vauhtia, ja vielä lehmänkakkataloissa asuva agraariväestö keskiluokkaistuu. Veikatkaa, kumpaan suuntaan päästöt kehittyvät. Euroopan komission tutkimuskeskus ennustaa Intian ohittavan 28 EU-maan yhteispäästöt vuoteen 2020 mennessä.

Pohjoismaissa ihmiset välttelevät lihansyöntiä, kierrättävät jätteensä ja ajavat hybridiautolla. Intiassa kulotuksen savu leijailee kaikkialla. Tehtaille matkaavat hiilijunat jatkuvat silmänkantamattomiin, ja kuutta kaistaa yhteen suuntaan tungeksivat ajoneuvot tupruttavat sysimustaa pakokaasua ilmaan.

Reilu miljardi ihmistä heittää roskat maahan. Kaupungit näyttävät siltä kuin talot olisi rakennettu kaatopaikan päälle, ja sen jälkeen kaatopaikkatoimintaa olisi jatkettu.

Maailman terveysjärjestön mukaan Intiassa kuolee 1,2 miljoonaa ihmistä vuodessa ilmansaasteisiin. Ketään ei näytä kiinnostavan pätkääkään.
Intialaisen oppaan mukaan kesäaikaan, kun lämmintä on lähemmäs 50 astetta ja ilmassa paljon kosteutta, tunne on kuin keitettäisiin elävältä, ja on erittäin vaikea hengittää. Ihmiset lakkaavat työskentelemästä kello 11, koska olo muuttuu sietämättömäksi.

Tilanteen ei tarvitse huonontua kovin paljon, jotta ihminen ei pysty siellä enää elämään.
Keskimäärin varsin siivosti elävä pohjoismaalainen voi myllätä elintapansa tehdäkseen omasta arjestaan täysin päästöneutraalia. Se on urheaa, mutta ratkaiseeko se ongelmaa? Ei vähimmässäkään määrin. Elämästä se kyllä tekee vaikeaa.

Ystäväni Suomessa mietti, että jos hän teiden sulamisen jälkeen pomppisikin puolet työmatkastaan kolmiloikkaa ja loput tasajalkahyppyä, niin pelastaisiko se ilmastoa. Heitto kuulostaa ihan aidolta pohjoismaiselta ilmastokeskustelulta.

Kirjoittaja on Kauppalehden kirjeenvaihtaja Tukholmassa.

[sauli.tiitta]

Sepon mainitsema aikuisravintola oli kyseisessä tilassa 1990-luvun alussa (googlasin Sepon viestin jälkeen) eli tästä on noin 25 vuotta aikaa. En usko että moni tulee tätä paikkaa etsimään enää kyseisestä osoitteesta.

Kun kävin Alppikatu 17 tiloissa piipahtamassa viime keskiviikkona niin kadun edustan parkkipaikat olivat melkein kokonaan tyhjänä. Itse jätin auton turhan pitkälle n. 50 metrin päähän kun pelkäsin ettei lähempää paikkoja löydy. Kuitenkin paikan ikkunan eteen olisi auton saanut. Todellakaan ei MITÄÄN tilastollista relevanssia, tällaisen ilmiön sain kuitenkin kokea.

Taas hieman lisää vastauksia luettuani tuli esiin lapsiperheen näkökulma. Shakkiareena koetaan erittäin hyvänä paikkana, on turvallinen ja lapsen uskaltaa päästää jopa yksin ulos happihyppelylle. Mutta toisaalta Alppikatu 17 sijainti voi mahdollistaa lahjomisen kun voi luvata lapselle Lintsi-illan shakkipelien jälkeen. Tai voi käväistä uimahallissa, tai luistelemassa Braahen kentällä. Nämä on näitä puolesta ja vastaan. Minusta Kallio ei ole enää entisensä vaan siellä asuu ihan ns. normaaleja ihmisiä!

Ihmetellään miksi lähteä Areenasta. Yksi syy tähän on takkuileva yhteistyö Bridgepuolen kanssa. Sovituista asioista ei pidetä kiinni yhtenä harmittavampana esimerkkinä. Tämä tuli kuulemani mukaan vastaan ihan tässä tänä viikonloppuna.

Vieläkään en itse ole tehnyt aidosti lukkoon lyötyä kantaani puolesta enkä vastaan.

Terv. Sauli Tiitta

[Shakkiareena-HSL]

Viite: https://www.shakkiliitto.fi/joukkue-sm ... n-ohjelma/ Päivämäärän suluissa oleva luku = pelaajia yhteensä.

Areenalla on kuluvan JSM-kauden 7 ottelupäivänä pelannut yhteensä 528 (keskimäärin 75) pelaajaa.
Pelaajamäärä/päivä on hyvässä yhteistyösää sarjaohjelman tuottavan JSM-toimikunnan kanssa pyritty viihtyvyyden (mm. riittämätön ilmastointi) takia rajaamaan lukuun n. 80/päivä jakamalla ottelut usein sekä LA- että SU-päiville. Saliin on joskus aikanaan ennen sunnuntaipäivän hyödyntämistä survottu muistaakseni jopa 96 pelaajaa, mutta en usko kenenkään silloin kokeneen tilannetta kovin viihtyisänä.

Ym. kokonaispelaajamäärästä n. 435 on edustanut jotain HSL-alueen eli pk-seudun joukkuetta ja loput (vajaa 100 pelaajaa) ovat edustaneet seuroja AkaaS, SalSK, TuTS (kahdesti), JyS, HyvSK, VammSK, KymS, Pässi, PSY, LahS, KarjU ja HämSK jotka ovat joutuneet ratkaisemaan shakin pian tärkeimmäksi asiaksi paisuneen auton pysäköinnin 1 kerran.
Summa summarum: keskimäärin pelaajia/JSM-päivä on tullut pk-seudulta 61 ja muualta 14. Tämä on hyvä muistaa, kun arvaillaan montaako autokuntaa parkkiasia oikeasti ja pakottavasti koskee.

Areenan muissa kilpailuissa ym. tapahtumissa osanottajamäärät eivät ole vuosikausiin- ehkä MatSK:n turnausta lukuun ottamatta- kohonneet lähellekkään nyt ajankohtaista lukua n. 70. Nyt on oiva ajankohta visioida tilanteet, joissa tilaa tarvitaan isommalle joukolle?
Itse olen mahdollisesti pitenevästä matkasta huolimatta valmis mielelläni siirtymään parempiin ilmastointi-, terassianalyysi- ja ruokailuolosuhteisiin, jossa pelipaikan valmistelu seuraavan tapahtuman tarpeisiin on mahdollista tehdä itse määritellyin ja pitävin aikatauluin + kahvilan itse määritelty kate jää shakkiyhteisölle.

JSM:n tilatarpeet on mahdollista hoitaa otteluiden sijoittelulla sarjaohjelmaa kaudelle 2019-20 laadittaessa. Jos ei muuten, niin siirtämällä joku peli edelliselle tai seuraavalle lauantaille/sunnuntaille.

Korostan, että ym. näkökulma on henkilökohtainen eikä välttämättä sama kuin edustamieni shakkiyhteisöjen.

Kimmo Telenius
Shakki-isäntä (toistaiseksi)