Sivu 1/4

Pohdintaa shakkisanastosta

Lähetetty: 14 Joulu 2017 00:55
Kirjoittaja ksippola
Olen tosiaan opetusharjoittelussa Shakkiliitossa ja kehittämässä shakkipedagogiikkaa. Nyt olen joutunut hieman pohtimaan
shakin sisältämien sanojen ja termien merkityksiä. Näitä pohdin muun muassa sen vuoksi, että tietyt termit saattavat olla esimerkiksi
lapsille vaikeita ymmärtää. Mikä on muuten ensimmäinen suomenkielinen shakkiteos, ovatko termit muuttuneet vuosien saatossa?

Kirjoitan tähän vähän auki pohdintojani, ja toivon kommenttejanne.

Kun puhutaan laudalla jäljellä olevista nappuloista, puhutaan yleisesti materiaalista. Materiaali voi olla tasan tai toisella saattaa olla materiaalietu. Englanniksi sana on material ja se on jostain syystä siis suomennettu materiaaliksi. Kuvaisiko suomen kielen sanoista asiaa kuitenkin paremmin sana materia kuin materiaali? Käyttääkö kukaan sanaa materia? Millaista yksinkertaista termiä voisi käyttää, kun kuvataan tilannetta, jossa toisella on materiaalinen etu? Itse olen käyttänyt omien lasteni kanssa ilmaisua " toinen johtaa nappuloissa". Kuulostaako selkeämmältä vai meneekö harhaan?

Kun puhutaan nappuloiden arvosta, mistä oikein puhutaan? Mistä yksittäisen nappulan arvo koostuu? Kyvystä siirtyä, liikkua, siirtymisnopeudesta ja potentiaalisesta kyvystä hallita ja vaikuttaa ruutuihin. Tuleeko mieleen muita ominaisuuksia? Onko arvo hyvä sana kuvaamaan näitä? Vaihtoehtoinen termi olisi mahti (= moukka?)
Mistä sana moukka tulee? Mahti on englanniksi might, vanhalta kirjoitusmuodoltaa mought. Meneekö näin?

Re: Pohdintaa shakkisanastosta

Lähetetty: 14 Joulu 2017 17:17
Kirjoittaja TuomoP
Materiaali on aika lailla suora käännös sanalle material, eikä sille ole hyviä vaihtoehtoja. Materia olisi käännös eri sanalle, matter, jota ei käytetä shakin yhteydessä englannin kielellä.

Moukan alkuperä menee enemmän spekulaatioksi, ruotsissa shakin sotilas on muistaakseni "talonpoika", jonka on joskus aiemmin voinut suomentaa moukaksi.

Re: Pohdintaa shakkisanastosta

Lähetetty: 14 Joulu 2017 17:56
Kirjoittaja Veikko Valo
Viime vuosisadan alkupuolella ei englannin kielellä ollut Suomessa sellaista valta-asemaa, kuin nykyisin. Lainasanat tulivat useimmiten ruotsin, saksan tai venäjän kielestä. Sotilaasta käytetty (epävirallinen!) nimitys moukka onkin peräisin talonpoikaa tarkoittavasta nimityksestä, joko saksasta (bauer), tai ruotsista (bonde). Wikipediasta löytyy kymmeniä merkityksiä sanalle moukka. Nykysuomen sanakirjastakin löytyy: shakkipelissä (shakki hattuässällä kylläkin, mutta sitä en suostu kirjoittamaan): talonpoika, sotamies (!).
Materiaali on ihan oikea ja sopiva termi. Ihan heti en keksi sille korvaavaa sanaa, joku viisaampi ehkä keksii. Materia se ei mielestäni voi olla.
Ensimmäinen suomenkielinen shakkiopas oli Matti Lehmuksen omakustanne ”Sjakkipelin alkeistiedot” (Uusikaupunki 1901). Kyseessä on vaatimaton ja väärääkin tietoa antava julkaisu.Vuonna 1916 ilmestynyt, Ilmari Jäämaan suomentama Franz Gutmayerin ”Shakki, pelien kuningas” on laajempi. Gutmayerin kirjassa ratsu on hevonen (Lyhennys H) ja kuningatar rouva (Lyhennys R). Sotilaat ovat talonpoikia. Upseerien yleisnimitys on ”vallasnappulat”. Gutmayerista ilmestyi uusi painos 1923.

Re: Pohdintaa shakkisanastosta

Lähetetty: 16 Joulu 2017 01:15
Kirjoittaja Pekka Pietinen
ksippola kirjoitti:
Kun puhutaan laudalla jäljellä olevista nappuloista, puhutaan yleisesti materiaalista. Materiaali voi olla tasan tai toisella saattaa olla materiaalietu. Englanniksi sana on material ja se on jostain syystä siis suomennettu materiaaliksi. Kuvaisiko suomen kielen sanoista asiaa kuitenkin paremmin sana materia kuin materiaali? Käyttääkö kukaan sanaa materia? Millaista yksinkertaista termiä voisi käyttää, kun kuvataan tilannetta, jossa toisella on materiaalinen etu? Itse olen käyttänyt omien lasteni kanssa ilmaisua " toinen johtaa nappuloissa". Kuulostaako selkeämmältä vai meneekö harhaan?
Materiaalista puhuminen on tosiaan aika vakiintunut termi shakissa ja shakinpelaajien kesken. Vaikea sille on äkiseltään keksiä parempaakaan ilmaisua, kun tuohon termiin on tottunut. ... mutta kun asiaa miettii, niin enempi suomenkielinen termi voisi kyllä olla "iskuvoima" tai yksinkertaisesti "ylivoima" ?

Re: Pohdintaa shakkisanastosta

Lähetetty: 16 Joulu 2017 08:19
Kirjoittaja Seppo Karasmäki
Laatu eli kvaliteetti eli kvali.
Esim. valkealla torni vs. mustan lähetti tai ratsu, niin valkealla on laatu(a) enemmän laudalla.

Mistäköhän tuo laatu-termi on lähtöisin?

Re: Pohdintaa shakkisanastosta

Lähetetty: 16 Joulu 2017 09:44
Kirjoittaja Jari Järvenpää
sek22 kirjoitti:Laatu eli kvaliteetti eli kvali.
Esim. valkealla torni vs. mustan lähetti tai ratsu, niin valkealla on laatu(a) enemmän laudalla.

Mistäköhän tuo laatu-termi on lähtöisin?
Quality=kvaliteetti. Se laatu sopii tuohon englanninkieliseen sanaan vastineeksi, mutta ei ole lainasana. Voisi myös ajatella: torni on parempilaatuinen kuin ratsu tai lähetti. On vain yhdestä nappulasta kyse eli siinä mielessä on erikoistilanne. Ehkä sek22 ajattelitkin tätä ja haet jotain muuta selitystä?

Kauempaa hakien tuli mieleen tähän liittyvänä ilmaisu: "He won the exchange"="Hän voitti vaihdon." Voisi olla taas torni ja ratsu pääosassa, tosin myös muutkin nappulat.

Re: Pohdintaa shakkisanastosta

Lähetetty: 16 Joulu 2017 15:34
Kirjoittaja TuomoP
Ruotsissa käytetään laadusta sanaa kvalitet, myös shakkiin liittyen, eiköhän se sieltä tule. Englannin quality sanaa ei käytetä shakin yhteydessä.

Re: Pohdintaa shakkisanastosta

Lähetetty: 16 Joulu 2017 17:24
Kirjoittaja Jouko Äijälä
Tsekkiläisen suurmestarin ja shakkiteoreetikon Ludek Pachmanin (1924-2003) mukaan shakin kolme peruselementtiä ovat voima, tila ja aika. Voimaa edustavat tai symbolisoivat nappulat, joista hän käytti latinalaisperäistä lainasanaa m a t e r i a a l i. Se on vakiintunut myös suomalaiseen shakkikieleen ja on niin kuvaava, että se on löytänyt tiensä myös joukkueurheiluun ilmaisemaan pelaajaringin kokoonpanoa, mitä elävistä ihmisistä puhuttaessa jotkut voinevat oudoksua, mutta ainakin puisiin shakkinappuloihin sen luulisi sopivan hyvin. Jos välttämättä haluaa käyttää alun perin suomalaista sanaa, lienee parasta puhua valkean tai mustan v o i m i s t a.

Nappuloiden teoreettinen a r v o riippuu niiden periaatteellisesta liikuntakyvystä ja niiden hetkellinen arvo toimintamahdollisuudesta kussakin tilanteessa. Esimerkiksi lähellä korottumista oleva sotilas tai keskeisellä ruudulla sijaitseva sotilas voi olla tornia vahvempi. Huonostikin sijaitseva upseeri voi olla "nimellisarvonsa" veroinen, jos se ehtii mukaan pelin ratkaisuvaiheisiin. Tässä voisi puhua myös nappulan v o i m a s t a. Jos vaikkapa lähetti sijaitsee samanvärisellä ruudulla kuin omat sotilaat, se on yleensä aika voimaton, mutta sotilasaseman muuttuessa sen arvo, voima tai teho voi kasvaa.

Jokainen vähänkin lajia harrastanut pelaajahan tietää, mitä k v a l i t e e t t i tarkoittaa shakissa. Koska l a a t u on sen täsmällinen vastine suomessa, se sopii hyvin käytettäväksi ja näyttäisi olevan yleistymässä. Molemmissa tapauksissa on tietysti kysymys sanan shakillisesta erikoismerkityksestä "(tietty) laatuero", koska torni on yleensä lähettiä tai ratsua vahvempi. Lainasanan kantasana on latinan qualitas.

Vielä vähän nappuloiden nimistä: shakin alkumuoto kuvasti entisajan sodankäyntiä ja nappulat myös nimettiin sen mukaan kuninkaan itse johtaessa sotatoimia neuvonantajansa (visiirin) kanssa. Koska visiiriä ei Euroopassa tunnettu, se korvattiin näppärästi kuningattarella pelin levittyä tänne itämailta, eikä se jäänyt ainoaksi muutokseksi. Saksassa sotilaasta käytettiin alunperin jalkaväensotilasta (erotuksena ratsuritareista) tarkoittanutta sanaa vende, mutta sen syrjäytti pian talonpoikaa tarkoittava Bauer. "Syyllinen" tähän oli Jacobus de Cessolis-niminen munkki, joka vuonna 1275 ilmestyneessä 1eoksessaan ei esittänytkään shakkia sotapelinä, vaan se kuvasi yhteiskuntaa, jossa kukin nappula edusti eri säätyä tai ammattia. Siihen aikaan kirjat olivat harvinaisuuksia ja niinpä kyseinen teos oli tunnetun shakkihistorioitsijan mukaan pitkän aikaa keskiajan luetuimpia kirjoja edistäen merkittävästi shakinharrastusta. Talonpojat olivat hyvin tarpeellisia, mutta ilmeisesti senaikainen aateli ja muu "parempi" väki heitä hieman väheksyi, koska sana Bauer sai myös sivumerkityksen "karkea tai tyhmä ihminen ", siis m o u k k a. Myös jalkaväkisotilaat olivat taistelukentällä alimpiarvoisia. Koska shakki tuli pohjoismaihin Saksan suunnalta, sieltä lienee peräisin tämä halventava nimitys, joka meillä rajoittuu puhekieleen. Saksan vaikutuksesta sotilaasta tuli talonpoika myös tanskassa ja ruotsissa (bonde), mutta saattaa meilläkin vielä kuulla shakkilaudan äärellä puhuttavan talonpojista. Robert Hûbner kertoi kerran, että hänen sukunimensä on vanha saksan sana, joka myös tarkoittaa talonpoikaa. Cessolis antoi myös jokaiselle sotilaalle oman nimen, mutta siitä joskus toiste, jos jotakuta kiinnostaa.

Re: Pohdintaa shakkisanastosta

Lähetetty: 16 Joulu 2017 17:50
Kirjoittaja Jouko Äijälä
Korjaus edelliseen: pitää olla "keskeisellä ruudulla sijaitseva ratsu" (ei sotilas). Sorry!

Re: Pohdintaa shakkisanastosta

Lähetetty: 17 Joulu 2017 02:02
Kirjoittaja Fakiiri
Joukon tiivistelmälle haastavasta aiheesta täytyy myöntää 10. Tuosta on aika vaikea parantaaa?