Shakkifoorumi

Moro!

Koululaisten SM-kisassa koko ajan paikalla olleena saatoin taas vahvistaa aiemmat muistikuvani tästä mainiosta tapahtumasta. A/B/C-ryhmissä pelattiin normin mukaisesti miettimisaika hyvin hyödyntäen ja niissä sarjoissa ei pidempi peliaika olisi lainkaan mahdoton ajatus. D- ja E-ryhmissä pelejä oli yhteensä 43/kierros ja niistä päättyi alta vartin n. 10 kpl ja näiden lisäksi alta puoli tuntia n. 25. Toisen pelitunnin aikana oli menossa max 5 peliä.

Tämä herättää joitain kysymyksiä:

Onko järkevää pitää kaikille sama peliaika vai pitäisikö vanhempien ryhmien aika pidentää ja nuorimpien lyhentää? Nuorimmissakin oli hyvin menestyneiden pelaajien joukossa muutama, jotka käyttivät aikansa hyvinkin tarkkaan. Kärsivätkö he kohtuuttomasti, jos peliaikaa lyhennetään? "Kärsivätkö" nyt 80-90 % nuorista(ja heidän vanhemmistaan), koska peliaika oli käytännössä turhan pitkä? Koululaisten kisa on hieman ristiriitainen kohde. Se on SM-kisa, jossa jaetaan edustuspaikkoja, mutta toisaalta se pitäisi minusta olla nykyistä leikkimielisempi, siis ainakin nuorimmilla.

A/B/C-rymissä kierroksia oli pelaajamäärään nähden liikaa, viisi kierrosta olisi hyvin riittänyt, mutta siis ehkä pidempi peliaika. Nuorimmille peliaika olisi voinut olla 30+30 min ja pelejä ehkä pari lisää?! Se(pelaaminen) kuitenkin heitä innosti.

Suomen shakin polarisoituminen näkyi valitettavasti taas kerran, valtaosa pelaajista oli kolmion Hki-Tku-Tre sisältä. Voisiko aluekarsinnat olla tässä jokin ratkaisu? Pieni osanottomaksu aluepeleihin ja parhaat saa näillä rahoilla palkintona matkatukea varsinaiseen SM-kisaan? Tämäkin tietysti vaatii, että karsijoita olisi edes joitakin kymmeniä. Minusta liitto voisi ottaa tässä kohden hieman roolia(lue: taloudellista vastuuta). Vai olisiko tällainen alueilta lähtevä shakkitapahtuma sitten se leikkimielinen kisa, jossa lopuksi parhaat kokoontuvat yhteiseen finaaliin ja se olisi irrallaan varsinaisista Koululaisten SM-kisoista?
HSL:n nappulakisat voisi olla hyvin se perusformaatti, josta tuollaisen ideoisi valtakunnalliseksi?

Vai miten saamme valtakunnallisesti lasten ja nuorten shakkia aktivoitua, se vaatii aivan ensiksi intoa paikallisesti. En tiedä, kuinka paljon sitä lopulta löytyy?! Onko mukavampi järjestää vain kerhoiltoja samoille naamoille ja toivoa, että joku uusi eksyy jokus ovesta sisään? Tamperekin nukkui tuolla tavoin aikamoista Ruususen unta(itse olin osasyyllinen siihen uneen), kunnes Heikki ja Mika pistivät tuulemaan, toivotaan, että miehet jaksavat jatkaa ja saavat uusia innokkaita yrittäjiä muuallekin. Kaitsun, Eerikin&Co jo aiempaa ahkerointia Pyynikin palloiluhallilla unohtamatta.

Päättymäisillään oleva koulushakkivuosi on näkynyt tälläkin palstalla ainakin liiton rahansyöjänä, mutta mitä positiivista siitä satsauksesta on saatu liiton vinkkelistä? Olisi hauska nähdä konkreettisia lukuja ja muita faktoja. Ehkä niitä jossain on, en vain ole osannut katsoa oikeasta paikasta.

Terv.

Jaska

Koulushakkivuoden tulokset eivät ole kovin helposti lyhyellä aikavälillä mitattavia asioita. Se kuitenkin tiedetään, että Shakki!-lehteä on jaettu tuhansille koululaisille, shakkiesittelyjä on järjestetty sadoille koululaisille eri paikkakunnilla ja shakkipedagogiikan kurssin on käynyt muutama kymmenen opettajaa. Koululaisille suunnattuja shakkikerhoja on perustettu useita vuoden aikana, mutta niistä osa olisi perustettu varmaan myös ilman teemavuotta.

Mielestäni tärkeätä on saada koulushakki osaksi shakkiväen pysyvää toimintaa ja laajentaa joidenkin paikkakuntien aktiivista toimintaa maantieteellisesti suuremmalle alueelle. Vasta muutaman vuoden jälkeen voidaan vetää johtopäätöksiä, että onko koulushakkitoiminnalla ollut todellista vaikuttavuutta liiton toiminnan kannalta.

Itse olen kyllä vähintään tuon 1+1 tunnin miettimisajan kannalla. Nythän parhaimmat pelaajat käyttävät valtaosan tuosta ajasta (mikäli vastustaja antaa tiukkaa vastusta). Mikäli lyhennämme aikoja ei ole lainkaan varmaa, että samat pelaajat voittaisivat kisoja vaan ne, jotka ovat hyviä lyhyemmillä miettimisajoilla. Ja kun koululaisten SM-kisat ovat kuitenkin karsintakisana PM-kisoihin (joissa pelataan pidemmillä miettimisajoilla), niin ilman muuta miettimisaikaa pitäisi olla edes tämä 1+1 tuntia.

Minun kokemuksella sanoisin, että mikäli haluamme lasten jäävän shakkipelin harrastuksen ääreen, niin heidän tulee oppia tykkäämään (toiset toki nopeammin kuin toiset) syventymään shakkipeliin ja sen pelin aikana tuleviin siirtomuunnelmiin.

Mikäli kisaan halutaan karnevaalimaisuutta tmv, niin sitä voisi hyvin järjestää kisan aikana pelien ollessa käynnissä esim. jossain toisella puolella koulurakennusta. Sinne voisivat lapset tulla oman pelin päätyttyä. Siellä voisi esim. pelistä tippuneet pelaajat muodostaa ihmisshakkijoukkueita ja olla osana shakkipeliä. Joku voisi näyttää seinätaululla kuuluisia klassishakkipelejä, ....

Kun itse aloitin shakinpeluun 80-luvun puolivälin jälkeen, niin SM koululaisshakkikisoissa oli yli 200 pelaajaa. Silloin peliaika oli ihan sama kuin nykyäänkin, 1+1 tuntia. Eli ainakin silloin pelaajia löytyi vaikka aika oli tällöin ihan sama. En usko pelaajamäärän nousevan mikäli aikaa vähennettäisiin. Kisan aikaista oheisohjelmaa voisi kyllä hyvinkin harkita.

Jos nyt ajattelee 5+5 min nuorten SM-kisoja, niin niissä on ollut TODELLA vähän pelaajia. Eli jostain syystä tällainen pelimuotokaan ei näytä nuoria vetävän.

jamafi kirjoitti:Moro!

Koululaisten SM-kisassa koko ajan paikalla olleena saatoin taas vahvistaa aiemmat muistikuvani tästä mainiosta tapahtumasta. A/B/C-ryhmissä pelattiin normin mukaisesti miettimisaika hyvin hyödyntäen ja niissä sarjoissa ei pidempi peliaika olisi lainkaan mahdoton ajatus. D- ja E-ryhmissä pelejä oli yhteensä 43/kierros ja niistä päättyi alta vartin n. 10 kpl ja näiden lisäksi alta puoli tuntia n. 25. Toisen pelitunnin aikana oli menossa max 5 peliä.

Tämä herättää joitain kysymyksiä:

Onko järkevää pitää kaikille sama peliaika vai pitäisikö vanhempien ryhmien aika pidentää ja nuorimpien lyhentää? Nuorimmissakin oli hyvin menestyneiden pelaajien joukossa muutama, jotka käyttivät aikansa hyvinkin tarkkaan. Kärsivätkö he kohtuuttomasti, jos peliaikaa lyhennetään? "Kärsivätkö" nyt 80-90 % nuorista(ja heidän vanhemmistaan), koska peliaika oli käytännössä turhan pitkä? Koululaisten kisa on hieman ristiriitainen kohde. Se on SM-kisa, jossa jaetaan edustuspaikkoja, mutta toisaalta se pitäisi minusta olla nykyistä leikkimielisempi, siis ainakin nuorimmilla.

A/B/C-rymissä kierroksia oli pelaajamäärään nähden liikaa, viisi kierrosta olisi hyvin riittänyt, mutta siis ehkä pidempi peliaika. Nuorimmille peliaika olisi voinut olla 30+30 min ja pelejä ehkä pari lisää?! Se(pelaaminen) kuitenkin heitä innosti.


Terv.

Jaska

EI ole tarkoitukseni provosoida, mutta itselleni on vaan itsestäänselvää, että 1h tai 30 min miettimisaikana ei ole paras ratkaisu kaikille ikäryhmille. Peliaika olisi mielestäni hyvä olla 1h tai vähemmän alle 12-vuotiaille ja sitten 12-vuotiaille sekä vanhemmille 90 min tai 2h. Eiköhän 12-vuotiaat jo käytä sen 90 min melkolailla kokonaan, nuorimpia noin pitkä aika voi kyllästyttää. Juu, ei ole tarkoituksenmukaista, että nuorimmissa ryhmissä olisi liian vakavanmielisen pitkiä nuo peliajat. Kohtuus kaikessa.

Hei,

Lyhyt kommentti: omilta nuoruusvuosiltani muistan meidän kaverien kesken ajatelleen, että on hyvä asia kun on erilaisia peliaikoja nuorisokisoissa. Koululaisten SM:ssä oli tuolloinkin lyhyempi peliaika (1h+1h) ja Nuorten SM:ssä sitten "hinkkaus"-aika (tuolloin käytettiin samaa peliaikaa kuin JSM:ssä). Tämä erilaisuus mahdollistaa ensin mainitun kisan profiloinninkin hieman kevyemmäksi tapahtumaksi, jonne uskaltaa hyvinkin houkutella myös ensikertalaisia mukaan. Koululaisten SM:n osalta pidän henkilökohtaisesti tätä vähintään yhtä tärkeänä kriteerinä kuin absoluuttisen shakillisen paremmuusjärjestyksen selvittämistä.

terv. Lauri